Fimpec PMO:n Kokkolan alueen projektinjohtopalveluiden operatiivisena johtajana 1.2.2024 aloittava Olli-Matti Airiola tuo Fimpeciin kattavan ja monipuolisen osaamisensa teollisuusalueiden konseptikehityksestä sekä rakentamis- ja infraprojektien läpiviennistä ja johtamisesta.

Airiola on aikaisemmin toiminut KIP Service Oy:n sekä Kokkolan Teollisuusvesi Oy:n toimitusjohtajana. KIP Servicen toimitusjohtajana Airiola vastasi Kokkolan suurteollisuusalueella erilaisten palvelu-, hyödyke- ja hinnoittelumallien luomisesta sekä niiden kehittämisestä ja johtamisesta.

Operatiivisen johtajan tehtävässään hän vastaa jatkossa teollisuus- ja energiasektorin rakennuttamisen sekä rakentamisen johtamisen tehtävistä sekä omalla toimialueellaan myynnistä sekä asiakassuhteiden johtamisesta. Kokkolan liiketoiminta-alueen kehittyessä Airiola toimii myös organisaation esihenkilönä ja kehittäjänä. Työssään hän raportoi Fimpec PMO:n toimitusjohtaja Mikko Turuselle.

”Minulla on vahvat verkostot moniin Suomen teollisuusalueisiin KIP:n lisäksi. Uskon, että laaja asiantuntijuuteni teollisuusalueiden kehittämisessä ja teollisten investointien projektijohtamisessa ovat hyödynnettävissä kasvavassa Fimpecissä. Kokkolan alueelle suunnitellut useat investointihankkeet tuovat tullessaan myös positiivisia tulevaisuudennäkymiä Fimpecille”, Airiola ennakoi.

Mikko Turusen mukaan Airiolan siirtyminen Fimpeciin vahvistaa merkittävästi yhtiön paikallista osaamista länsirannikolla ja on osa kasvustrategian määrätietoista toteuttamista.

”Airiolan osaaminen monipuolistaa Fimpecin palvelutarjontaa teollisuuspuistojen kehittämisessä sekä projektinjohto- ja hallinnointipalveluissa. Airiolan kokemuksella ja kattavilla verkostoilla meillä on mahdollisuus laajentaa toimintaamme Keski-Pohjanmaalle kasvustrategiamme mukaisesti”, Turunen kertoo.

Lisätietoja:
Mikko Turunen
toimitusjohtaja, Fimpec PMO Oy
puh: 040 844 7566
email: mikko.turunen@fimpec.com

27-vuotiaan diplomi-insinööri Eelis Lähdemäen uratavoitteet ovat olleet selkeät jo hyvin nuorelta iältä. TET-harjoittelu yläasteella Porvoon öljynjalostamolla herätti hänessä todellisen kipinän matemaattisten aineiden ja kemian opiskeluun, joissa hän oli jo ennestään lahjakas. Lukion jälkeen Eelis jatkoi opintojaan Aalto-yliopistoon, jossa hän suoritti kandintutkinnon kemiasta ja prosessitekniikasta. Maisterivaiheessa opinnot vaihtuivat energiatekniikan puolelle.

”Kandiopintojeni jälkeen kaipasin erilaisia haasteita ja Aalto-yliopistolla oli alkanut uusi pääaine, joka keskittyi erityisesti vetytalouteen ja Power-to-X-ratkaisuihin. Opintojeni aikana vetybuumi alkoi toden teolla nostaa päätään, ja näin tässä erittäin mielenkiintoisen tulevaisuuden mahdollisuuden, joten siirryin suorittamaan maisteriopintojani energiatekniikan puolelle”, hän kertoo.

Diplomityöntekijästä asiantuntijaksi

Eelis löysi tiensä Fimpecille pitkälti oman aktiivisuutensa ja osaamisensa kautta. Hän halusi tehdä diplomityön, joka käsittelisi hiilidioksidin talteenottoa ja Power-to-X-ratkaisuja.

”Opiskelukaverini vinkkasi kuulleensa mielenkiintoisesta asiantuntijayrityksestä nimeltä Fimpec. Lähestyin yritystä avoimella hakemuksella, jossa kerroin omasta taustastani ja kokemuksestani. Sain nopeasti vastauksen, että diplomityöntekijälle olisi avoin paikka tarjolla huipputason kansainvälisessä tiimissä”, Eelis kertoo.

Fimpecille tehdyn diplomityön aiheeksi valikoitui biogeenisistä lähteistä peräisin olevan hiilen talteenoton prosessisuunnittelu ja teknistaloudellinen arviointi. Eelis työskenteli diplomityön parissa alkuvuodesta 2023 ja valmistuin samana vuonna heinäkuussa.

”Koen, että diplomityöni on erittäin onnistunut kokonaisuus. Raamit olivat alusta asti selkeät, aikataulu piti hyvin ja opin työn ohessa itse teknologiasta todella paljon”, Eelis mainitsee.

Hän kertoo myös arvostavansa sitä, että vastuuta annettiin alusta asti paljon ja itsejohtamistaitoihin luotettiin.

”Kansainvälinen työympäristö osoittautui myös todella innostavaksi ja koen, että työskentely- ja tiimitaitoni ovat kehittyneet hurjasti”, hän lisää.

Valmistumisen jälkeen Eelis on työskennellyt Fimpecillä vety- ja Power-to-X-ratkaisujen parissa asiakasprojekteissa projekti-insinöörin monipuolisissa tehtävissä. Asiantuntijuus karttuu työssä käytännön kautta.

”Olen saanut kokeilla projektinjohtamista kokeneempien kollegoiden tuella, mikä ollut todella motivoivaa. Olen aina oppinut parhaiten töitä tekemällä pelkän lukemisen sijaan”, Eelis kiittelee.

Podcast-vierailu ministerin seurassa

Eeliksen työnkuvan rikkaudesta kertoo myös se, että hän on päässyt vierailevaksi asiantuntijaksi Fimpecin Kumppanit-podcastin jaksoon, jossa käsiteltiin hiilidioksidin talteenottoa ja visioitiin hiilineutraalia Suomea. Samassa jaksossa asiantuntijana vieraili myös ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen. Jaksossa kuultiin mielenkiintoista ja näkemyksellistä keskustelua hiilidioksidin talteenoton mahdollisuuksista teollisuuden päästövähennyskeinona.

”Oli mahtavaa päästä keskustelemaan omasta asiantuntija-alueestani näin arvovaltaisessa seurassa, vaikka aluksi vähän jännittikin. Hieno kokemus kyllä, voin suositella!”, Eelis kertoo naurahtaen.

”Veikkaan, että ei ihan jokaisessa yrityksessä anneta näin isoa mahdollisuutta vastavalmistuneelle junnulle, vaikka osaamista ja tietoa löytyisikin. Kertoo mielestäni paljon yrityksen luottamuksesta ja panostuksesta työntekijöihinsä”, hän jatkaa.

Uuden äärellä joka päivä

Työssä Eelistä motivoi monipuolisuuden lisäksi myös innovatiivisuus, kannustavat kollegat, ja mahdollisuus oppia jatkuvasti uutta. Energiamurros ja vihreä siirtymä vievät Eeliksen isojen asioiden äärelle päivittäin ja tuovat työhön aivan uudenlaista merkitystä. Hänen mukaansa maailma tarvitsee yhä kiihtyvissä määrin vihreitä energiaratkaisuja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi.

”Itselleni tärkeää on se, että saan Fimpecillä olla mukana projekteissa, jossa tehdään kehitystyötä puhtaiden energiaratkaisujen eteen. Ala kehittyy jatkuvasti ja on hienoa olla mukana tässä alusta asti ja katsoa mitä mahdollisuuksia tulevaisuus tuo tullessaan”, Eelis lisää.

Vastapainoa työntekoon tuovat päivittäiset vapaat keskustelut kollegoiden kanssa. Työtiimin kanssa pidetään päivittäin palavereja, mutta ryhmächatissa keskustelu jatkuu rennommissa vapaa-ajan asioissa.

”Pidän hyvää työporukkaa tärkeänä ja koen, että sellainen meiltä aidosti löytyy”, Eelis kehuu.

Vapaa-aikanaan Eelis harrastaa urheilua monipuolisesti. Kuntosalilla käynti, juokseminen, pallopelit ja talvisin hiihtäminen tuulettavat asiantuntijan aivoja parhaalla mahdollisella tavalla.

”Jokaisessa päivässä on oltava jotain omaa! Onneksi nykymaailmassa työnteon kannalta myös palautumista, vapaa-ajan aktiviteetteja rentoutumista pidetään tärkeänä. Ajatustyön kautta tuleville ratkaisulle ja innovaatiolle on annettava tilaa kehittyä”, hän tiivistää.

Erityisesti teollisuuden ja energiasektorin asiakkaiden luottamus fimpeciläisiä kohtaan ovat kasvattaneet meidät yli 430 asiantuntijan yritykseksi, joka saavuttanee tänä vuonna 50 MEUR liikevaihdon. Kiitos luottamuksesta sekä ammattitaitoisesta yhteistyöstä!

Ulkoinen maailma on näyttänyt synkkyyttään korkotason hidastettua investointipäätöksiä, inflaation syötyä katteita ja yleisen epävarmuuden kalvaessa mieliä. Samaan aikaan tilaus- ja tarjouskantamme ovat ennätystasolla. On perusteita suhtautua tulevaan luottavaisesti. Olemme yhdessä kumppaneidemme kanssa asiakkaidemme tukena alkavanakin vuonna toteuttamassa vaativia hankkeita turvallisesti, kannattavasti, ja odotukset ylittäen.

Olemme vuoden aikana todistaneet projektinjohtopalveluidemme toimintamallin kilpailukykyiseksi uusillakin toimialoilla. Suunnittelupalveluidemme laatu on osoittautunut korkeaksi. Konsultointipalvelumme ratkoo energiamurroksen kysymyksiä vetytalouden toteutuessa vaiheittain. Kehittyvä toimintamme Ruotsissa, Virossa ja Etelä-Amerikassa luo uusia kasvumahdollisuuksia.

Fimpec on terävöittänyt strategiaansa. Kasvamme erityisesti teknologisen kehityksen ajaman puhtaan siirtymän hankkeiden mahdollistajana ollen asiakkaillemme paikallisesti läsnä. Näemme mahdollisuuksia energiasektorin muutosten, vetytalouden, muuttuvan biotuoteteollisuuden sekä kaivannaisten ja kriittisten mineraalien alueilla. Meillä ihmisillä on taipumus yliarvioida muutoksia lyhyellä aikavälillä mutta aliarvioida niiden vaikutuksia pidemmällä jaksolla.

Työ jatkuu, mutta nyt on aika rauhoittua joulun viettoon.

Hyvää joulunaikaa ja onnellista uutta vuotta 2024!

Jukka Nieminen
toimitusjohtaja, Fimpec Group

”Podcastit tarjosivat itsellekin todella inspiroivia hetkiä ja monia ahaa-elämyksiä. On ihan pakko hämmästellä, kuinka paljon meillä Suomessa on lahjakkaita ihmisiä, jotka vielä osaavat kertoa asioista mielenkiintoisesti ja saavat uskomaan tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Luulenpa, että kuuntelen jaksot  joulun aikana uudelleen ja haen niistä vauhtia uuteen vuoteen”.
Fimpecin markkinointi- ja viestintäjohtaja Maiju Hirvikallio, Kumppanit-podcastin hostaaja

Jakso 1: Tahtituotantoa teollisuuden rakennushankkeisiin!

”Tahtituotannossahan kyse on siitä, että suunnitellaan tarkemmin ja pienempiä paketteja, pyritään niiden suunnittelussa vakiointiin ja työpakettien vakioinnin kautta välittämään parempaa tilannetietoutta kaikille mukanaoleville.  Tehdään siis parempaa suunnittelua ja korkeamman taajuuden johtamista ja kontrollia.”
Visionin osakas, DI Aleksi Heinonen

» Kuuntele jakso
» Lue artikkeli

Jakso 2: Tuulivoima hyväksytään, kun se on hyvä naapuri

”Sanoisin, että tuulivoiman on tärkeää olla hyvä yrityskansalainen, ja hanketta pitää aivan alusta alkaen viedä eteenpäin niin, että olemme hyvä naapuri.”
Tuulivoimayhdistyksen operatiivinen johtaja Heidi Paalatie

» Kuuntele jakso
» Lue artikkeli

Jakso 3: Mihin on matkalla vetytalous Suomessa?

”Vetytalous voi tuoda Suomeen kymmenien miljardien investoinnit ja synnyttää jopa satojatuhansia työpaikkoja pitkässä juoksussa. Siitä voi rakentua maamme uusi taloudellinen kivijalka.”
P2X Solutionsin perustaja ja toimitusjohtaja Herkko Plit

» Kuuntele jakso
» Lue artikkeli

Jakso 4: Tekoälylle on tilausta rakennustyömaalla

”Tekoäly tarjoaa rakennustyömaan johtamiseen paljon mahdollisuuksia. Se voi auttaa turvallisuuden parantamisessa, riskienhallinnassa tai töiden tehostamisessa esimerkiksi vähentämällä turhaa liikkumista.”
Tekniikan tohtori, Admicom Oyj:n Head of AI Jukka Ala-Mutka

» Kuuntele jakso
» Lue artikkeli

Jakso 5: Näin työeläkeyhtiössä nähdään vihreän siirtymän hankkeet sijoituskohteena

”Vihreän siirtymä tarjoaa monenlaisia investointimahdollisuuksia esimerkiksi energiantuotantoon ja energiainfraan kokonaisuudessaan. Periaatteessa investoinnit energiainfrastruktuuriin sopivat eläkesijoittajalle, jos ne vain takaavat vakaan kassavirran.”
Työeläkeyhtiö Veritaksen sijoitusjohtaja Kari Vatanen

» Kuuntele jakso
» Lue artikkeli

Jakso 6: Suomesta voi tulla valtava energiamaa

”Meidän pitää ymmärtää Suomessa, että voimme oikeasti olla maailman parhaita. Ei pidä nöyristellä liikaa, ettei onni mene ohitse. Tämä mahdollisuus on niin valtava.”
Myrsky Energia Oy:n perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Tuomas Candelin-Palmqvist

» Kuuntele jakso
» Lue artikkeli

Jakso 7: Tekeekö hiilidioksidin talteenotto Suomesta hiilineutraalin?

”Hiilidioksidin talteenotto tarjoaa meille huikean mahdollisuuden loikata maaksi, joka imee enemmän hiilidioksidia kuin päästää taivaalle.”
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen

» Kuuntele jakso
» Lue artikkeli

Jakso 8: Näin kaukolämmöstä tulee hiilinegatiivista

”Kaukolämmön yleisyys on Suomelle suuri etu, kun tavoitellaan päästöjen vähentämistä.  Se tarjoaa mahdollisuuden hiilinegatiivisuuteen, skaalaetuja lämmön ja energian varastoinnissa ja kunnossapidossa sekä mahdollisuuden hyödyntää erilaisia lämmönlähteitä.”
Tampereen Energian energiamarkkinoista vastaava johtaja Jukka Joronen

» Kuuntele jakso
» Lue artikkeli

Tampereen Energia on lähes 400 henkilöä työllistävä energiakonserni, joka on jo 2010-luvun alkupuolelta lähtien ottanut suuria harppauksia kohti hiilineutraaliutta. Vuonna 2022 kaikesta konsernin tuottamasta energiasta noin 53 prosenttia oli uusiutuvaa ja vuonna 2023 määrää kasvaa jopa noin 75 prosenttiin. Katseet ovat kuitenkin vielä pidemmällä. Tavoitteena Tampereen Energialla on, että vuoteen 2030 mennessä kaikki sen myymä energia on hiilineutraalia ja vuonna 2040 se on hiilinegatiivista.

Tampereen Energian energiamarkkinoista vastaava johtaja Jukka Joronen kertoo, että muutoksen pohjana on Selvitys polttoon perustumattomaan ja hiilinegatiiviseen kaukolämpöön siirtymisestä, ja tavoitetta kohti edetään kolmen vaiheen kautta. Ensimmäinen on vähäpäästöisyys, toinen hiilineutraalius ja kolmas hiilinegatiivisuus.

”Vähäpäästöisyyteen olemme jo pitkälti päässeet. Tähän on liittynyt turpeen, maakaasun ja öljyn käytön minimoiminen. Olemme tehneet investointeja muun muassa jätteenpolttolaitokseen ja hakelämpökeskukseen, joiden avulla saimme nopeasti pois pahimpia päästölähteitä. Samoin olemme ryhtyneet hyödyntämään hukkalämpöjä”.

Nyt Jorosen mukaan ollaan tilanteessa, jossa kaukolämmön pohjakuorma tehdään uusiutuvilla polttoaineilla. Seuraavassa vaiheessa pyritään löytämään vielä ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja, jolloin mukaan tulevat esimerkiksi sähkökattilat ja lämpövarastot.

”Sähkökattilat ovat tavallaan hyviä huipputeholaitoksia. Kun tuulee, kuten monesti pakkaskeleilläkin, niiden avulla saadaan huippukuorman tekemiseen tarvittavia polttoaineita pois. Kun sähkökattilat vielä yhdistetään teollisen kokoluokan kaukolämpöakkuun, muodostuu biomassa-tuulivoimapohjainen lämmitysjärjestelmä, joka on varmasti yksi ympäristöystävällisimpiä konsepteja, mitä voi olla. Jatkossa sähkön määrää kaukolämmön tuotannossa lisätään entisestään, jolloin biomassan käytön tarve vähenee selkeästi ja sillä keskitytään korvaamaan ennen kaikkea fossiilisia polttoaineita lämmöntuotannossa”, hän arvioi.

Viimeinen askel hiilinegatiivisuuden saavuttamiseksi vaatii sitten vielä yhtä uutta keinoa – biogeenisen hiilidioksidin talteenottoa. Kun hiilidioksidi otetaan talteen biomassaa käyttävästä voimalaitoksesta ja pistetään varastoon pysyvästi tai hyödynnetään esimerkiksi vihreänä sementtinä tai synteettisenä polttoaineena, tullaan tilanteeseen, jolloin kaupungin lämmitysjärjestelmä toimii mittavana hiiltä kaappaavana järjestelmänä.

”Olemme uskaltaneet tuoda tämän vaihtoehdon visioissamme rohkeasti esiin, koska skenaariot ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi edellyttävät hiilidioksidin talteenottoa ilmakehästä. Jos talteenotto on välttämätöntä, toimintaympäristö nousee jossain vaiheessa tasolle, joka mahdollistaa investoinnit, sillä jo tällä hetkellä tarjolla on tarvittavia teknologioita. Suomen olosuhteet taas ovat metsäteollisuuden ja kaukolämmön ansiosta sellaiset, että täällä biogeenisen hiilidioksidin talteenotto on järkevää”, Joronen ennustaa.

Kaukolämpö on etu pyrittäessä hiilineutraaliuteen

Tampereen Energian suunta kohti hiilinegatiivisuutta perustuu kaukolämpöjärjestelmän hyödyntämisen. Joronen korostaakin keskustelussa sitä, että kaukolämmön yleisyys on Suomelle suuri etu, kun tavoitellaan päästöjen vähentämistä.  Se tarjoaa mahdollisuuden hiilinegatiivisuuteen sekä skaalaetuja lämmön ja energian varastoinnissa ja kunnossapidossa. Samoin ja ennen kaikkea se tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää erilaisia lämmönlähteitä.

”Kaukolämpöjärjestelmässä meillä on todella hyvä alusta, johon voidaan liittää uutta teknologiaa. Kun lämpöenergia siirtyy veden välityksellä, on paljon helpompi vaihtaa polttoainetta esimerkiksi maakaasusta hukkalämpöön tai biomassaan kuin yleensä Euroopassa, jossa jokaiseen taloon on rakennettu kaasuputki, jonne on vaikea syöttää mitään muuta. Tämä antaa meille mahdollisuuden tehdä isoja keskitettyjä muutoksia ja on siten nopea reitti ilmastoystävälliseen lämmitykseen”, hän sanoo.

Oikea ajoitus on keskeinen haaste

Tampereella ollaan jo pitkällä kehityksessä kohti päästötöntä tulevaisuutta. Tehtävää kuitenkin vielä riittää, ja Joronen arvioi keskeisiksi haasteiksi oikean ajoituksen ja projektien monimutkaisuuden.

”Liikkeellä ei pidä olla liian aikaisin tai liian myöhään. Liian aikaisin liikkeellä oleminen voi johtaa tappioihin, mutta toisaalta, jos odotetaan ja odotetaan, investoinnit tekee lopulta joku muu. Toinen haaste esimerkiksi vetytalouteen liittyvissä hankkeissa on niiden monimutkaisuus. Niiden syntyminen vaatii hyvää ryhmää ja hyvää yhteistyötä.”

Teknologiaa Joronen ei näe sinänsä suurena ongelmana, vaan arvioi, että tarvittava teknologia on olemassa. Tosin kylmäpäisyyttä tarvitaan, kun ratkaisuja sen osalta tehdään.

”Olemme pyrkineet tekemään suunnitelmamme sillä tavalla, ettemme ole turvautuneet liian spekulatiivisiin teknologioihin, vaan sellaisiin, jotka ovat olemassa jo. Toki niidenkin skaalautuvuuteen liittyy riskejä”, hän kertoo.

Yksi olennainen haaste on vielä sellaisen toimintaympäristön luominen, jossa yritykset uskaltavat tehdä investointeja. Tässä EU:n regulaatiolla on suuri merkitys, ja energiayhtiön näkökulmasta Jorosen toivelistalla ovat E-lukulaskentaan ja kaukolämmön tunnistamiseen liittyvät asiat.

”EU:han haluaa lisää kaukolämpöä ainakin keskustelujen tasolla, mutta kaikki regulaatio ei tue tätä. Ei tunnisteta, jos tehdään ympäristöpositiivisia asioita keskitetyissä lämmitysratkaisuissa, vaan regulaation näkökulmasta on parempi, että irrotaan kaukolämpöverkosta ja tehdään muutoksia itse rakennukseen. Toivoisinkin, että ymmärrettäisiin kaukolämpöjärjestelmän vahvuus etenkin näin kylmässä maassa, että se on nopein tapa päästä sinne ilmastoystävälliseen lämmittämiseen. Toinen kysymys on negatiivisten päästöjen regulaatio, jota ollaan nyt suunnittelemassa. Sen pitäisi olla laadukasta ja projektit mahdollistavaa. Kokonaisuudessaan regulaation suhteen tarvitaan selkeyttä, pitkäjänteisyyttä ja ennustettavuutta.”

Voiko vihreän vedyn tuotannosta tulla uusi CHP

Fimpecin energialiiketoiminnan operatiivinen johtaja Sami Nissinen nostaa esiin vielä kysymyksen siitä, voiko energiayhtiön liiketoiminta laajentua hiilinegatiivisuuteen pyrittäessä lämmön ja sähkön ulkopuolellekin. Näin päästään käsiksi vetytalouden tarjoamiin mahdollisuuksiin. Siinä Joronen sanoo näkevänsä rinnastukseen Suomessa aikaisemmin hyvin yleiseen yhdistettyyn lämmön ja sähkön tuotantoon.

”Vedyn tuotannossahan syntyy paljon lämpöä. Voi olla, että kun aikaisemmin tuotettiin sähköä ja lämpöä CHP-laitoksissa, tulevaisuudessa useammissa vedyntuotantolaitoksissa tuotetaan hyvin suunnitellusti vetyä ja lämpöä. Ensiaskeleita tähän kehitykseen on nähtävissä”, hän toteaa.

» Kuuntele Kumppanit-podcast siitä, miten kaukolämpö muuttuu hiilinegatiiviseksi

» Kaikki Kumppanit-podcastit

Anders Hallgrenin toimitusjohtajakaudella Fimpec AB on vahvistanut asemaansa Ruotsin markkinassa ja luonut vahvan pohjan tulevaisuuden kasvulle. Hänen johdollaan Fimpec on onnistunut kasvattamaan paikallista tunnettuutta markkinassa ja luonut tärkeitä strategisia asiakassuhteita. Fimpec AB on myös luonut kasvavan toimistoverkoston maahan.

Fimpec AB jatkaa toimintaansa Fimpecin kehitysjohtaja Frans Jokisen johdolla. Frans Jokinen on aiemmin tukenut Ruotsin kasvustrategiaa Fimpec AB:n hallituksen puheenjohtajan roolissa.

”Kiitämme Andersia erinomaisesta työstä ja vahvan perustan luomisesta Fimpecille Ruotsin energia- ja teollisuusmarkkinoilla. Nyt suuntaamme katseemme strategian toteuttamiseen ja jatkamme palveluidemme asiakaslähtöistä kehittämistä yhdessä Ruotsin osaavan ja ammattitaitoisen henkilöstömme kanssa”, kertoo Jokinen.

Fimpec toivottaa Anders Hallgrenille menestystä tulevissa haasteissa!

Lisätietoja:

Frans Jokinen, hallituksen puheenjohtaja, Fimpec AB
puh: +358 45 359 4828, email: frans.jokinen@fimpec.com

Biogeenisen eli biomassan palaessa tai hajotessa syntyvän hiilidioksidin talteenotto tarjoaa Suomelle erityisen mahdollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen ja myös uuden liiketoiminnan synnyttämiseen. Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen korostaa tämän mahdollisuuden tärkeyttä ja poikkeuksellisuutta, koska metsäteollisuus ja bioenergialaitokset käyttävät täällä paljon puuta.

”Se tarjoaa meille huikean mahdollisuuden loikata maaksi, joka imee enemmän hiilidioksidia kuin päästää taivaalle. Tarjolla on iso potentiaali vähentää päästöjä ja esimerkiksi yhdistää talteen otettu hiilidioksidi puhtaalla sähköllä tuotettuun vetyyn ja tehdä siitä erilaisia tuotteita, esimerkiksi synteettistä sementtiä, erilaisia rakennusaineita ja myös synteettisiä polttoaineita”, hän toteaa.

Biogeeninen hiilidioksidi on erityisen arvokasta, koska puu on kasvaessaan sitonut ilmakehästä hiilidioksidia. Kun puu poltetaan, hiilidioksidi vapautuu ilmaan. Jos se otetaan talteen ja varastoidaan, tuotetaan niin sanottu negatiivinen päästö tai tekninen hiilinielu. Mikäli talteen otetaan fossiilista hiiltä, vähennetään ainoastaan päästöjä, mutta ei luoda negatiivista päästöä.

Hiilidioksidin talteenotto on tärkeä täydentävä elementti ilmastopäästöjen vähentämisessä

Hallituksen kaavailuissa biogeenisen hiilidioksidin talteenotolla on tärkeä rooli ilmastotavoitteisiin pääsemisessä. Mykkäsen mukaan hallitus pitää kiinni siitä, että Suomi taivaltaa kaikin järkevin keinoin kohti tavoitetta, että maamme on hiilineutraali 2030-luvun puolivälissä.

”Me olemme hyvällä polulla päästöjen vähentämisessä teollisuudessa, asumisessa, liikenteessä ja maataloudessa. Tämän vuosikymmenen lopulla päästöjä syntyy noin 60 prosenttia vähemmän kuin vuosituhannen alussa ja päästöt pienenevät jopa oletettua nopeammin teollisuuden ja energiantuotannon päästessä eroon polttamisesta.”

”Samalla meillä on haasteita siinä, että uudet laskelmat ovat jatkuvasti heikentäneet arviota metsiemme ja maaperämme hiilinieluista emmekä voi lähteä siitä, että me esimerkiksi rajoittaisimme voimakkaasti puun talouskäyttöä. Se olisi erittäin vaikeaa omaisuuden, työllisyyden ja Suomen tasapainoisen kehityksenkin kannalta”, hän taustoittaa.

Tässä yhtälössä hiilidioksidin talteenotto on tärkeä täydentävä elementti. Sitä tarvitaan isossa mittakaavassa teollisuuden ja energiatuotannon puolella.

”Hallitusohjelman radikaalein ilmastolinjaus on, että hallitus ottaa käyttöön ohjauskeinot, joilla varmistetaan se, että hiilidioksidipäästöt ilmakehään teollisuuden ja energiantuotannon suurista pistelähteistä päättyvät 2030-luvun puolivälissä. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että löydetään tavat tulpata piippuja isoissa laitoksissa seuraavan 12 vuoden aikana”, Mykkänen linjaa.

Tavoitteet kohdistuvat nimenomaan biogeenisen hiilidioksidin talteenottoon. Tämä on Mykkäsen mielestä tavallaan itsestään selvä painotus. Taustalla on kehitys, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö sähkön ja lämmön tuotannossa sekä myös teollisuuden prosesseissa on marginalisoitumassa Suomessa rajusti seuraavan kymmenen vuoden aikana.

”Sähkön tuotanto on jo nyt noin 95-prosenttisesti fossiilivapaata, kaukolämmön tuotantokin irtoaa yhä enemmän fossiilisista polttoaineista ja myös teollisuudessa pyritään pois fossiilisten käytöstä. Meillä ei siis niinkään käytetä ensi vuosikymmenellä paljon fossiilisia polttoaineita, mutta sivutuotteiden polttoa metsäteollisuudessa ja bioenergian tuottoa on merkittävästi. Se voidaan ottaa talteen ja hyödyntää, jolloin se voidaan laskea negatiiviseksi päästöksi.”

Valtion toimenpiteet tarjoavat käynnistysapua kehitykselle

Mykkänen kertoo, että valtiovalta on valmistautunut auttamaan tärkeäksi koetun kehityksen käynnistämisessä. Pidemmällä tähtäimelle kyse on kuitenkin oltava markkinaehtoisesta toiminnasta.

”Säästämme lähes kaikesta, mutta hiilidioksidin talteenotto on niitä harvoja asioita, johon panostetaan. Olemme varanneet rahaa siihen, että käynnistetään negatiivisten päästöjen huutokauppa tai vastaava kustannustehokas mekanismi, jotta saadaan tuettua ensimmäisiä projekteja. Niitä on mahdollisuus rahoittaa myös EU:n elpymispaketin, REPowerEU:n ja uuden energiateknologian suurten demonstraatiohankkeiden investointitukien avulla.”

”Samalla sanon, ettei tämä mene niin, että valtio ikään kuin ostaisi negatiiviset päästöt, vaan kehitystä tukemaan täytyy syntyä markkinakannustin. Sitä kautta biogeenisille päästöille syntyy tuotearvo sillä, että ne korvaavat päästöoikeuksien vähentämistä tai taakanjakosektorin hyvinkin korkeita päästökustannuksia.

Hän jatkaa, että hiilidioksidin talteenotosta voi tulla erityisesti metsäteollisuuden ja bioenergiaa käyttävien voimaloiden kannalta yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden elementti.

”Silloin metsäteollisuus, joka nähdään liikaakin toimijana, joka pienentää hiilinielua, olisikin sektori, joka pystyy sanomaan, että me pystymme kääntämään pohjoismaiden taseen hiilinegatiiviseksi ottamalla talteen hiilidioksidin, joka muuten mätänisi ja nousisi takaisin ilmakehään ja kiertäisi sitten metsään. Sitä kautta se tulee olemaan kilpailukykykysymyskin.”

Toinen puoli Mykkäsen mukaan on se, että hiilidioksidin talteenotossa voi syntyä ratkaisuja, joita voidaan teknologisesti monistaa myös sellaisiin maihin, joissa fossiilisen hiilidioksidin talteenotto on haaste. Sitä kautta tarjolla on valtavat markkinat Kiinassa ja Intiassa pitkälle tulevaisuuteen.

Tutkimusta, tuotekehitystä ja regulaatiota

Mykkänen toteaa vielä, että hiilidioksidin talteenoton tavoitteisiin pääseminen edellyttää sitä, että teknologia halpenee ja tulee tuotteistettuja käyttökohteita. Myös regulaatiolla on oma paikkansa kehityksessä.

”Voi olla ihan merkittävää, jos vaikka uudistettavaan rakennuslakiin tulee asteittain tippuva raja-arvo rakennuksen elinkaaren aikaiselle hiilijalanjäljelle. Silloin kierrätettyyn hiilidioksidiin perustuvalle rakennustarvikkeelle syntyy kysyntää. Sama toimii polttoainepuolellakin. Toisaalta jos on selvää, että tietyn kokoluokan laitoksissa olisi yhteiskunnallisesti katsoen järkevää ja riittävän kohtuuhintaista ottaa talteen kattavasti hiilidioksidia, meidän täytyy miettiä, tarvitsemmeko regulaatiota, jolla me kannustamme siihen riittävän pitkillä siirtymäajoilla”, hän arvioi.

Fimpecin Eelis Lähdemäki nostaa tässä yhteydessä esiin toivomuksen siitä, että sääntely on toimijoille riittävän yksinkertaista. Mykkäsen mukaan hän osuu tässä toiveessa naulan kantaan.

”Sääntelyn pitää olla yksinkertaista. Samalla toivon, että se olisi mahdollisimman teknologineutraalia. Tässä pitäisi välttää epäolennaisuuksien nostamista esiin ja niitä virheitä, joita minusta on tehty esimerkiksi vedyn säätelyssä”.

Mykkänen jatkaa, että kehitystä mahdollistetaan myös tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostamisella. Hän muistuttaa, että jo vuonna 2024 hallitus laittaa tähän tarkoitukseen noin 300 miljoonaa euroa tämän vuotista enemmän ja vaalikauden lopulla summa kasvaa yhteensä yli miljardilla.

”Kun lähtökohta on, että yritykset laittavat tarkoitukseen kaksi euroa yhteiskunnan sijoittamaa euroa kohti, puhumme kolmen miljardin euron vuotuisesta lisävirrasta tuotekehitykseen ja tutkimukseen. Sitä kautta innovaatioita pitäisi syntyä ja varmaan syntyykin. Isompi haaste on, että miten me sopivalla tavalla tässä kohtaa varmistetaan, että Suomessa olisi hyvät edellytykset kaupallistamisvaiheelle ja pilot-hankkeille.”

Nyt on rohkeiden ratkaisujen aika

Mykkänen toteaa vielä keskustelun lopuksi, että nyt tarvitaan määrätietoista ja sopivaa rohkeutta eikä epätoivoon kannata vaipua.

”Minunkin on helppo asettua rooliin, jossa keksin viisi syytä, miksi asiat voivat mennä pieleen. Riskit pitää tietenkin tiedostaa ja ottaa huomioon, mutta jos halutaan tehdä tulevaisuuden rakennuspalikoita, niin pitää yleensä uskaltaa ottaa rohkeita askelia.”

”Monilta tahoilta tulee viestiä siitä, ettei ilmaston muutoksen hidastamiseksi tehdä tarpeeksi. Yhdyn huoleen ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta, mutta sellainen epätoivo, että olemme menossa kohti umpikujaa, on minusta suhteetonta. Haasteita meillä on, ja olisi parempi, jos asioita tehtäisiin nopeammin kuin hitaammin, koska korjaaminen on kallista. Uskon kuitenkin, että ihminen on kekseliäs ja että kyllä tämä laiva kääntyy.”

» Kuuntele Kumppanit-podcast hiilidioksidin talteenotosta

» Kaikki Kumppanit-podcastit

Sain tilaisuuden vierailla luennoimassa Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) kolmannen ja neljännen vuoden insinööriopiskelijoille lämpöpumppujen prosesseista eri kylmäaineilla ja kylmäprosesseilla. Aihetta käsiteltiin esimerkkien kautta tutustuen eri lämpöpumppuratkaisuihin teollisessa jäähdytyksessä ja kaukolämmön tuotannossa.

Lämpöpumppujen tekniikka on prosessillisesti kylmätekniikkaa, ja kylmätekniikan koulutus on tällä hetkellä Suomessa vielä pienimuotoista. Vierailuluennot korkeakouluissa ovat siksi tärkeitä, jotta opiskelijoilla on mahdollisuudet tutustua alaan, ja sen merkitykseen ja realiteetteihin syvemmin.

Luentoni pohjautui käytännön esimerkkeihin ja kävin läpi eri kylmäaineiden log p, h-tilapiirroksia ja erilaisia prosesseja, kuten kaskadi-, hiilidioksidi-, ja ammoniakin pumppukiertoa, ja peruskylmäprosessia. Luennon osana käytiin myös läpi nykyistä kylmäaineiden f-kaasuasetusta ja näkymiä tulevaisuudesta kylmäaineiden osalta.

F-kaasuasetus tuo tulevaisuudessa muutoksia kylmäainetilanteeseen, ja vahvoilla ovat silloin luonnolliset kylmäaineet ja hiilivedyt. Kirjoitin taannoin artikkelin lämpöpumppuinvestoinnin kannattavuuden maksimoimisesta, jossa pureudun asiaan syvemmin. Vierailijaluento mahdollisti tiedon jakamisen opiskelijoille, ja tarjosi katsauksen tulevaisuuteen, sillä kylmäaineiden ja energiankierrätyksen osalta eletään nyt murrosvaihetta.

Luento sujui jouhevasti, vaikka aihe itsessään ei ollut opiskelijoille helpoimmasta päästä ja terminologia on välillä erittäin teknistä. Kokemus oli kuitenkin erittäin antoisa ja opiskelijapalaute oli positiivista. Palautteen perusteella mielekkääksi oli koettu muun muassa se, että luento oli rakennettu konkreettisten esimerkkien varaan, korostaen myös realistisen otteen merkitystä kylmäaineiden tulevaisuuden näkymiin liittyen.

Tällaiset vierailuluennot ovat arvokkaita energia- ja teollisuusalan tulevaisuuden kannalta ja edistävät alan tunnettavuutta opiskelijoiden keskuudessa. Koen, että on tärkeää edistää korkeakouluyhteistyötä, jotta voimme osallistua aktiivisesti opiskelijoiden uravalintoihin ja olla mukana kehittämässä kylmätekniikan koulutusta Suomessa. Vierailuluennot tarjoavat ainutlaatuisen tilaisuuden jakaa käytännön kokemuksia ja tietoa alasta, samalla innostaen tulevia insinöörejä ja asiantuntijoita.

Lisätietoja

Mika Siekkinen, Manager, Energy Recycling Solutions
Fimpec, Energy Expert Services
p. 040 416 6610, mika.siekkinen(at)fimpec.com

”Näen, ajattelen ja unelmoin, että Suomesta tulee energiamaa eli valtava puhtaan energian tuottaja ja samaan aikaan meillä syntyy osaamisemme kautta jatkotaloutta, jossa (energia)raaka-aineesta tehdään jalosteita, esimerkiksi vetyä. Haluan herätellä tätä ajatusta, sillä vihreän siirtymän junaa vastaan on turha pullikoida. Se liikkuu, se etenee ja siihen voidaan saada lisää vauhtia konkreettisilla teoilla. Ja meillä Suomessa on loistavat olosuhteet lähteä siihen mukaan pohjoisen sijaintimme ansiosta”, Tuomas Candelin-Palmqvist vetää yhteen Kumppanit-podcastissa käydyn keskustelun.

”Tässä täytyy vielä nostaa esiin koko arvoketjun merkitys, jotta tarjolla olevasta mahdollisuudesta saadaan maksimaalinen hyöty. Eli Suomen ei pidä jäädä pelkästään tuottamaan energiaa, vaan saada se vedyksi ja edelleen eteenpäin X-tuotteiksi. Iso potentiaali on siinä, että saisimme Suomeen aidon Power-to-X-talouden. Nyt tarvitaan vain rohkeutta, innovaatioita, yhteishankekehitystä, yhteistyötä ja mahdollisimman monia jatkojalosteita”, täydentää Jussi-Pekka Kuivala.

Suomesta löytyy kaikki eväät vihreän siirtymän hyödyntämiseen

Candelin-Palmqvist ja Kuivala eivät tyydy podcastissa pelkästään maalailemaan lupaavia tulevaisuudenkuvia. He nostavat esiin useita asioita, joiden takia Suomella on erinomaiset mahdollisuudet hyötyä vihreästä murroksesta, jos niihin vain tartutaan.

”Tuulivoiman näkökulmasta pohjoinen sijaintimme on erinomainen. Maapallon kallistuskulma synnyttää pohjoisen alueille lämpötilavaihteluja, jotka tuottavat taas paine-eroja. Fysiikan lain mukaisesti nämä pyrkivät tasapainottumaan ja se tarkoittaa ilmavirtauksia eli tuulta. Tätä ei tapahdu kaikkialla ja siksi olosuhteet täällä ovat aivan poikkeuksellisen hyvät”, Candelin-Palmqvist perustelee.

Suomen vahvuutena on myös suuri maapinta-ala verrattuna väestön määrään, joten tuulivoimalle on edelleen tilaa. Samoin täältä löytyy Candelin-Palmqvistin mukaan osaamista, jota tarvitaan, kun kehitetään käyttökohteita vihreälle energialle.

”Koulutusjärjestelmämme ja huippusaamisemme ansiosta mahdollisuutemme ovat mahdottoman suuret tämän (energia)raaka-aineen jatkojalostamisen näkökulmasta. Vety on tästä yksi esimerkki.”

Tarvitaan rohkeaa ja laveaa ajattelua

Kuivala nostaa keskustelussa esiin Lappeenrannan yliopiston tutkimuksen, jonka mukaan Suomeen voitaisiin rakentaa tuulivoimaa huomattavasti enemmän kuin meillä nykyisellään on. Vähintäänkin tuulivoiman tuotanto voitaisiin kolminkertaistaa ja hurjimmat arviot potentiaalista ovat jopa yli 1 000 TWh vuodessa. Candelin-Palmqvist sanoo, että näistä mahdollisuuksista kannattaa puhua.

”Ei kannata kampittaa itseämme yhteiskuntana sillä, että ajatellaan liian pienesti. Ajatellaan mieluummin rohkeasti ja tarpeeksi laveasti. Tuulivoimahan on vain yksi osa puhtaan energian palettia, mutta rohkeat ja teoreettisetkin arviot sen mahdollisuuksista ovat tärkeitä jatkojalostuksen näkökulmasta. Esimerkiksi vihreän vedyn tuottamiseen tarvitaan valtavasti puhdasta energiaa.”

”Kärjistetysti sanoen, meillä ajatellaan helposti, että onni tai mahdollisuus on jossain muualla, ei täällä. Kannattaisiko meidän olla nyt rohkeita ja käyttää mahdollisuuksiamme ja uskoa että täällähän se onni on”, hän kysyy.

Candelin-Palmqvist muistuttaa vielä, että vihreän siirtymän ansiosta Suomella on nyt mahdollisuus päästä mukaan energiabisnekseen, mikä ei ole ollut aikaisemmin mahdollista. Mahdollisuuden merkitystä korostaa se, että kyse on maailman suurimmasta bisneksestä, jonka mittasuhteita ei välttämättä ymmärretä täällä.

”Energiabisneksessä puhutaan yleensä heti miljardeista. Kyse on ihan eri volyymeistä kuin Suomessa on yleensä totuttu. Onkin asennekysymys, haluammeko me päästä kiinni tallaiseen liiketoimintaan, joka voi käytännössä tuottaa suuria yhteiskunnallisia hyötyjä”.

Tuulivoima ja vetytalous kuuluvat yhteen

Toistuvasti keskustelussa palataan tuulivoiman ja vetytalouden kiinteään yhteyteen. Candelin-Palmqvist toteaa, ettei ilman toista ole toista.

”Vedyn tuottaminen vaatii valtavasti energiaa. Eli vetyä ei synny ilman, että on paljon energiaa. Raaka-ainetta pitää olla paljon, jotta voidaan tehdä siitä jatkojalostetta”, hän muotoilee.

Vielä vetytalouteen liittyvät investoinnit eivät ole lähteneet Suomessa kovin laajasti liikkeelle. Candelin-Palmqvistin mukaan ratkaistavia asioita on muun muassa regulaatiossa. Sieltä löytyy avoimia kysymyksiä, jotka aiheuttavat investointien näkökulmasta epävarmuuksia. Tässäkin suhteessa hän näkee suurimpana haasteena kuitenkin asenteen.

”Meidän pitää ymmärtää Suomessa, että voimme oikeasti olla maailman parhaita. Ei pidä nöyristellä liikaa, ettei onni mene ohitse. Tämä mahdollisuus on niin valtava.”

Kuivala muistuttaa vielä kokonaisuuden tärkeydestä. Hän arvioi, että tähän mennessä tuulivoimaa ja vetytaloutta on kehitetty erikseen. Nyt tarvittaisiin yhteistä hankekehitystä. Candelin-Palmqvist sanoo olevansa aivan samaa mieltä ja tässä suhteessa tapahtuneen merkittävää muutosta.

”Aikaisemmin vihreän siirtymän hankkeita ajateltiin yksittäisinä investointeina. Nyt näitä asioita halutaan miettiä yhdessä ja samat investoijat ovat enenevässä määrin mukana sekä tuotanto- että kulutus- ja käyttöpuolen hankkeissa nimenomaan sen takia, että yhteensovittaminen on siinä vaiheessa helpompaa.”

Suomen kiinnostavuudesta investointikohteena Candelin-Palmqvist ei ole huolissaan. Yksinkertaistaen raha ohjautuu hänen mukaansa sinne, missä se saadaan parhaimpaan käyttöön. Tämä tarkoittaa, että tarjolla on luotettavuutta, uskottavuutta, riskitaso on sopiva ja investoinnit ovat kannattavia.

”Tästä näkökulmasta en pelkää, ettei raha löytäisi Suomea. Tärkeintä meidän on miettiä, mitä tahdomme, haluammeko olla mukana tällaisessa energiataloudessa. Jotta sinne pääsee, täytyy lähteä rohkeasti mukaan. Jos alamme epäröidä, että onko Suomi se paikka, jossa puhdasta energiaa pitäisi tuottaa ja tehdä siitä jatkojalosteita, empiminen saattaa johtaa siihen, että raha lähtee muualle. Pitää olla rohkeutta ajatella, että kyllä se paikka on täällä.”

» Kuuntele Kumppanit-podcast siitä, miten Suomesta voi tulla energiamaa

»Kaikki Kumppanit-podcastit