EPCM ja EPC puhtaan siirtymän hankkeessa 11.4.2024 Sami Nissinen, Jorma Paananen ja Tero Siintoharju. Puhtaan siirtymän hankkeille on usein tyypillistä, että liikkeellä ovat toimijat, joilla ei ole kokemusta suurten ja vaativien rakennusprojektien johtamisesta. Projektit pitäisi kuitenkin saada vietyä lävitse kustannustehokkaasti, budjetissa pysyen ja yllätyksiä välttäen. EPCM-toimitusmalli (Engineering, Procurement, Construction, Management) tarjoaa tähän eri kokoisissa teollisuuden investointihankkeissa koetellun ratkaisun. Siinä tilaaja ottaa avukseen EPCM-konsultin, joka auttaa projektin kaikissa vaiheissa. Meille Fimpecissä tällainen toiminta on tuttua useista erilaisista hankkeista. Työnjako asiakkaan ja EPCM-konsultin kesken voi vaihdella projektin ja asiakkaan tarpeiden mukaan, mutta tyypillinen jako on seuraavanlainen: Asiakas Asettaa projektin aikataulu- ja sisältövaateet. Kommentoi ja hyväksyy suunnitelmat hallitusti. Osallistuu hankintaneuvotteluihin, asettaa raamit hankinnoille ja allekirjoittaa hankintasopimukset. Valvoo projektia. Fimpecin EPCM-konsultti Laatii ja ylläpitää projektin kokonaisaikataulua, johtaa projektikokonaisuutta. Valvoo projektin toteutussuunnitteluaineiston laatimista. Laatii hankintojen tekniset ja kaupalliset kyselyaineistot, lähettää kyselyt ja vastaanottaa tarjoukset, antaa hankintasuosituksen asiakkaalle. Valvoo projektin laite- ja laitostoimituksia. Ylläpitää projektin suunnitteluaineistoa. Valvoo rakentamista ja työmaata. Valvoo asentamista ja käyttöönottoa. Valvoo koulutusta. Kokoaa loppusuunnitteluaineiston. Osaaminen ja kokemus asiakkaan käyttöön EPCM-konsultin roolin voi tiivistää niin, että tämä auttaa asiakasta projektin jokaisella osa-alueella siten, että tehdyt päätökset perustuvat riittävään ymmärrykseen ja asiantuntemukseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että konsultin on osattava kertoa se, mitä asiakas ei tiedä ja missä ovat projektin mahdolliset riskit. Jotta tähän päästään, EPCM-konsultilta tarvitaan osaamista suunnittelusta ja sen alihankinnasta, aikatauluttamisesta, hankinnoista sekä rakennuttamisesta ja siihen liittyvästä valvonnasta. Meillä Fimpecissä tämä on ratkaistu niin, että hyödynnämme eri osa-alueilla niihin perehtyneiden asiantuntijoidemme osaamista. Tällä tavoin pystymme näkemään asioita asiakkaan puolesta ja varmistamaan, että projekti etenee yhdessä laaditun suunnitelman mukaisesti. Tässä yhteydessä on syytä korostaa hankintaosaamisen merkitystä. Teollisuuden hankkeissa oikea-aikaisten ja aikataulussa pysyvien hankintojen merkitys on ratkaiseva, jotta projekti voi edetä aikataulussa. Tämä edellyttää syvällistä kokemusta sekä hankinnasta että toimialasta, unohtamatta eri hankintamaiden kulttuurierojen ymmärtämistä. Millaisen vaihtoehdon EPC tarjoaa? Etenkin tuuli- ja aurinkovoimahankkeissa yhtenä toimitusmallina esiin nousee myös EPC (Engineering, Procurement, Construction). Siinä tilaaja tekee sopimuksen EPC-toimittajan kanssa, joka ottaa vastuun kokonaisuudesta: suunnittelusta, hankinnoista ja rakentamisesta sekä laatii omat sopimuksensa alihankkijoiden aliurakoitsijoiden ja laitetoimittajien kanssa. Tilaaja on siis sopimussuhteessa ainoastaan EPC-toimittajaan, joka toimittaa laitoksen avaimet käteen -periaatteella. EPCM-projektissahan tilaaja tekee sopimukset laitetoimittajien ja urakoitsijoiden kanssa EPCM-konsultin avulla ja tukemana. Omistajan näkökulmasta EPCM-projekti on usein tarkemmin määriteltynä selvästi edullisempi ratkaisu. Huomattavaa tällöin on kuitenkin EPC-mallia korkeampi tilaajan itsensä kantama onnistumisen riski. Vastaavasti EPC-projektissa riskit ovat periaatteessa pienemmät, mutta toisaalta hinta korkeampi toimittajan laskemasta kokonaisriskivarauksesta johtuen. Myös EPC-projektit ovat meille Fimpecissä tuttuja ja parhaillaankin olemme mukana sijoitusyhtiö Exilionin Simoon rakennettavassa aurinkopuistohankkeessa, joka toteutetaan tällä hankintatavalla. Olemme olleet hankkeessa mukana esivalmisteluvaiheesta lähtien ja toimimme nyt projektin toteutusvaiheessa Owner’s Engineering -roolissa EPC-toimittajaa valvoen. Käytännössä huolehdimme tilaajan eduista hänen puolestaan. Oikea toteutusmalli kannattaa miettiä aina tapauskohtaisesti Projektit ovat erilaisia, ja on syytä todeta, ettei tietty toteutustapa ole rakennusprojektissa itseisarvo. Valinnan lähtökohdaksi kannattaa ottaa projektille asetetut tavoitteet ja tutkia, mikä toteutusmalli auttaa saavuttamaan ne parhaalla mahdollisella tavalla. Ei siis kannata jäädä kiinni ensimmäiseen esille nousevaan hankemuotoon, vaan miettiä perusteellisesti eri vaihtoehtojen hyvät ja huonot puolet juuri kyseisessä projektissa tunnistettuine erityispiirteineen. Tämä on myös meidän tapamme toimia hankkeissa, joissa olemme mukana varhaisessa vaiheessa. Tuomme asiakkaan käyttöön kokemuksemme ja etsimme yhdessä hänen kanssaan juuri kyseiseen projektiin soveltuvan toteutustavan, jolla saadaan maksimihyöty minimipanostuksella. Tapauskohtainen harkinta on hyvä lähtökohta kaikkiin rakennusprojekteihin, mutta puhtaaseen siirtymään liittyvien rakennusprojektien lisääntyessä jatkuvasti, on mielenkiintoista pohtia, miten edellä esitetyt projektimallit toimivat niissä. Yksi ratkaiseva tekijä toimitusvaihtoehtojen valinnassa on projektin monimutkaisuus ja sen teknologinen uutuusaste. Hankkeen monimutkaistuessa niiden toimijoiden ja toimittajien joukko vähenee, jotka pystyvät ja uskaltavat ottaa vastuun kokonaisuudesta EPC-mallin mukaisena tai ainakin tarjouksen hinta nousee niin suureksi, ettei ratkaisu ole välttämättä paras mahdollinen liiketaloudellisesta näkökulmasta. Yksinkertaistetusti tämä tarkoittaa sitä, että vakiintunutta teknologiaa soveltavat hankkeet, kuten aurinkopuistoprojektit, ovat monessa tapauksessa sellaisia, jotka soveltuvat EPC-toimituksiin. Näissä rakennusprojektin kokonaisuus muodostuu pääasiassa aurinkosähköjärjestelmästä ja infrarakentamisesta sekä on toteutukseltaan usein niin selkeä, että EPC-toimittaja on mahdollista löytää kohtuulliseen hintaan. Uusiutuvan energian toista ääripäätä edustavat vetytalouden hankkeet, jotka sisältävät hyvin erilaisia osa-alueita, joista monet vaativat sekä erityisosaamista että samanaikaista teknologiakehitystä. Tällaiseen hankkeeseen EPCM on yleensä parempi vaihtoehto riskin jakautuessa sekä tilaajan että toimittajan kesken. Tuulivoimahankkeet ja yleistymässä olevat hybridivoimalaitoshankkeet asettuvat näiden välimaastoon. Kokemuksemme mukaan nekin ovat usein niin monimuotoisia, ettei EPC-toimitus onnistu ainakaan haluttuun hintaan, kun taas EPCM on usein käyttökelpoinen vaihtoehto niiden toteuttamiseen. Haluatko keskustella rakennusprojektistasi ja siitä, miten voimme auttaa sen läpiviemisessä? Ota yhteyttä: Sami Nissinen, liiketoimintajohtaja, Fimpec Energy Services puh. +358 40 348 5401 email: sami.nissinen(at)fimpec.com Jorma Paananen, liiketoimintajohtaja, Fimpec PMO puh. +358 400 347 373 email: jorma.paananen(at)fimpec.com
Fimpec laajentaa toimintaansa Ruotsissa 11.1.2024 Leif Hedlund ja Michael Uhland Fimpec vahvistaa Ruotsin paikallistoimintaa avaamalla uuden toimipisteen Kiirunaan. Toiminta on jo käynnissä sekä uusien työntekijöiden rekrytoinnin että asiakasprojektien käynnistämisen osalta. Toimipisteen tiimipäälliköksi on nimitetty Michael Uhland, joka kuvailee laajentumista merkittäväksi askeleeksi Fimpecin kasvustrategialle ja liiketoiminnalle. ”Kiirunan alueella tapahtuu paljon merkittäviä asioita, joissa haluamme olla osallisina. Käynnissä oleva suuri kaupunkiuudistus, alueelta löytyvät harvinaiset maametallit ja ennen kaikkea infrastruktuuri, jota tarvitaan tämän kaiken toteuttamiseen, tarjoavat paljon potentiaalia liiketoiminnalle. Lisäksi on mukavaa työskennellä pienemmässä, mutta ketterässä yrityksessä, jossa on enemmin mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhön”, Uhland kertoo. Paikallista läsnäoloa ja pitkää kokemusta Fimpec AB:n Pohjois-Ruotsin liiketoimintayksikön johtaja Leif Hedlund kuvailee laajentumista tärkeäksi kasvumahdollisuudeksi ja korostaa yhteistyössä paikallista läsnäoloa ja pitkää kokemusta. ”Meillä oli mahdollisuus kasvattaa tietoutta Fimpecin palveluista paikallisesti Pohjois-Ruotsissa. Michael Uhlandilla vuosikymmenten kokemus rakentamisesta, ja hän on tunnettu ja arvostettu toimialalla. Emme voineet jättää tällaista mahdollisuutta käyttämättä”, kertoo Hedlund. Kiirunan toimipiste sijaitsee osoitteessa Gruvvägen 24. Kiirunan lisäksi Fimpec AB:lla on toimipisteet Ruotsissa myös Västeråsissa ja Tukholmassa. Lisätietoja Leif Hedlund johtaja, Pohjois-Ruotsi, Fimpec AB, +46 705 08 08 34 leif.hedlund@fimpec.com
Fimpec laajentaa toimintaansa Pirkanmaalle 20.9.2023 (Kuva: Visit Tampere) Fimpec vahvistaa paikallistoimintaansa avaamalla uuden toimipisteen Tampereen keskustaan Tecnopolis Asemakeskukseen osoitteeseen Peltokatu 26. Tampereen yksikön vetäjäksi on nimitetty Fimpecin Jyväskylän yksikön vetäjä Tomi Vainio, joka jatkaa molempien toimipisteiden vetovastuussa. Vainio kuvailee laajentumista askeleena Fimpecin kasvustrategian määrätietoiselle toteuttamiselle. ”Me haluamme olla lähellä asiakkaitamme. Uuden Tampereen toimipisteen myötä parannamme kilpailukykyämme ja vahvistamme olemassa olevaa ja osaavaa paikallisorganisaatiotamme. Pirkanmaan alueen asiakkaat sekä korkeakouluista valmistuva potentiaalinen työvoima tarjoavat meille ainutlaatuisen tilaisuuden kasvaa orgaanisesti ja palvella asiakkaitamme aidosti paikallisesti”, Vainio kertoo. Keskeinen sijainti henkilöstölle ja asiakkaille Technopolis Asemakeskuksen uudet toimitilat sijaitsevat keskeisellä paikalla Tampereen keskustassa hyvien julkisten kulkuyhteyksien varrella. Toimitila on myös suunniteltu palvelemaan henkilöstön hybridityöskentelyä. Uusissa toimitiloissa on tilat nykyiselle Tampereen alueen henkilöstölle, mutta tavoitteena on kasvattaa henkilöstömäärää tulevaisuudessa. Toimitiloja laajennetaan henkilöstömäärän lisääntyessä. Lisätietoja: Tomi Vainio, yksikön vetäjä, Tampere ja Jyväskylä, Fimpec tomi.vainio(at)fimpec.com, p. 040 702 7777
Fimpec myy Virossa sijaitsevan tytäryhtiönsä SystemTest OÜ:n 13.9.2023 Yrityskauppa toteutettiin myymällä koko SystemTest OÜ:n osakekanta. Ostajana toimi Eimer Automaatika OÜ, joka on osoittanut vahvaa kiinnostusta jatkaa yhtiön toimintaa myös tulevaisuudessa. ”Systemtestillä on yhdessä Eimer Automaatikan kanssa kyky tuottaa ja ylläpitää omaa liiketoimintaansa. Uskomme, että tämä strateginen päätös luo molemmille yhtiöille uusia kasvumahdollisuuksia sekä mahdollistaa strategisen keskittymisen omiin fokusalueisiin”, kertoo Fimpecin kehitysjohtaja Frans Jokinen. Fimpec jatkaa päämäärätietoista laajentumistaan konsultoinnin, teknisen suunnittelun ja projektinjohdon osa-alueilla. Strateginen päätös luopua automaatiojärjestelmien kokonaistoimituksista mahdollistaa Fimpecin ydinosaamisen kohdentamisen vihreän siirtymän edistämiseen ja aseman vahvistamiseen alalla. Lisätietoja: Frans Jokinen, kehitysjohtaja, Fimpec Group + 358 45 359 4828, frans.jokinen@fimpec.com
Turun seudun puhdistamo Oy:n investointi maaliin aikataulussa ja alle budjetin – uusi poistoputki ja UV-laitos vihittiin käyttöön toukokuussa 9.6.2023 Kallion sisään rakennettu UV-laitostila. Uusi poistoputki ja UV-hygienisointilaitos lisää Turun seudun puhdistamon kapasiteettia ja toimintavarmuutta merkittävästi. Lisäksi puhdistusprosessi on entistä tehokkaampi, kun normaalin puhdistusprosessin jälkeen jätevedelle suoritetaan vielä UV-hygienisointi. Prosessissa jätevesi puhdistuu hygieenisesti uimakelpoiseksi ja hygieeninen ympäristökuormitus Turun merialueelle vähentyy. Fimpec mukana toteuttamassa Turun seudun puhdistamo Oy:n historian suurinta investointia Fimpec PMO Oy vastasi hankkeen projektinjohdosta, valvonnasta, turvallisuuskoordinoinnista, kustannusseurannasta sekä projektiraportoinnista tilaajan johdolle vuosina 2020–2023. Hankkeeseen osallistui usean eri palvelusektorin osaajia Fimpecistä. ”Meille fimpeciläisille on ollut hienoa työskennellä näin laajassa ja ainutlaatuisessa hankkeessa tiiviissä yhteistyössä Turun seudun puhdistamo Oy:n ammattitaitoisen henkilöstön sekä muiden osapuolten kanssa”, sanoo hankkeessa Fimpecin projektinjohtopalveluista vastannut operatiivinen johtaja Esa Kunnassaari. Hanke saatiin maaliin aikataulussa ja alle budjetin Projektin hankinnat toteutettiin julkisina hankintoina. Hankkeen hyväksytty kustannusarvio oli 48 miljoonaa euroa ja toteutuksen arvo on noin 45 miljoonaa euroa. Huolimatta laajan hankkeen monimuotoisuudesta, Suomen maaperäolosuhteissa aiemmin koettelemattomasta tekniikasta ja maailmantilanteiden isoista muutoksista, hanke valmistui aikataulussa ja alitti budjetin. Poistoputki otettiin täysimittaiseen käyttöön vuonna 2022 heinäkuun alussa ja UV-hygienisointilaitoksen koekäyttö aloitettiin tammikuussa 2023. UV-laitos otettiin käyttöön maaliskuun lopussa tänä vuonna. Laajan ja monimuotoisen hankkeen maaliin vieminen on edellyttänyt lukuisten toimijoiden tiivistä yhteistyötä yhteisen päämäärän eteen. ”Poistoputkihanke kokonaisuudessaan on loistava esimerkki eri sidosryhmien yhteistoiminnan onnistumisesta. Fimpecin toiminta ja osaaminen edesauttoi merkittävästi hankkeen valmistumisessa suunnitellusti”, kertoo Turun seudun puhdistamo Oy:n toimitusjohtaja Mirva Levomäki. Ensimmäisenä Suomessa: putkilinja asennettiin maahan tunkkaamalla MTBM-menetelmällä häiriötä aiheuttamatta Putkilinjan uudistaminen käsitti noin 800 metrin pituisen ja sisähalkaisijaltaan 2,5 metrisen teräsbetonisen poistoputkilinjan asentamisen maahan tunkkaamalla MTBM-menetelmällä. Tämä on ensimmäinen tämän mittaluokan kohde, joka toteutettiin kyseisellä menetelmällä Suomessa. Putkilinja tunkattiin maaperään noin 8 metrin syvyyteen. Menetelmän avulla voitiin minimoida työn aiheuttama hiilijalanjälki sekä ympäristön kokemat haitat, kun maaperää kaivettiin auki ainoastaan putkilinjan aloitus- ja lopetuskohdissa. Putkilinjaa tunkattiin kunnallistekniikan ja liikenteen häiriintymättä vilkkailla katualueilla. » Lue lisää täältä. Aloituskaivanto Turun satamassa (vasemmanpuoleinen kuva) ja lopetuskaivo Hansapuistossa (oikeanpuoleinen kuva). Tilan louhinta purkutunnelia ja UV-hygienisointilaitosta varten vaati teknistä osaamista ja hyvää vuorovaikutusta alueen asukkaiden ja toimijoiden kanssa Toinen merkittävä osa hankekokonaisuutta oli 300 metriä pitkän purkutunnelin louhinta sekä UV-hygienisointilaitoksen vaatiman tilan louhinta. UV-laitos ja purkutunneli louhittiin aiemmin rakennetun ja toiminnassa olevan maanalaisen puhdistamon yhteyteen. UV-laitokselta purkutunneli louhittiin Hansapuistoon, jossa purkutunneli yhtyy 804 metrin pituiseen tunkattuun putkilinjaan. Poistotunnelin ja -putken kokonaispituus on 1 104 metriä. UV-hygienisointilaitosta varten tarvittava tila louhittiin vaativissa olosuhteissa asuinkerrostalojen ja päiväkodin läheisyydessä. Louhinta ulottui osin toiminnassa olevan päiväkodin alapuolelle. Hankkeen aikana pyrittiin minimoimaan mahdolliset ympäristölle koituvat häiriöt työn huolellisella ennakkosuunnittelulla, tärinäseurannalla ja kiinteistöjen katselmoinneilla. ”Louhintavaiheessa tuli huomioida muun muassa jo aiemmin rakennetun ja täydessä toiminnassa olevan Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon häiriötön toiminta. Lisäksi louhintatyön vaiheistuksissa huomioitiin myös päiväkodin lasten uniajat. Kyseisessä urakkavaiheessa kiinnitettiin erityistä huomioita ympäristön tiedottamiseen ja esitettyjen kysymysten läpikäyntiin yhdessä lähialueen asukkaiden ja toimijoiden kanssa”, Kunnassaari toteaa. Investoinnin viimeinen osa, UV-hygienisointilaitos, luovutettiin puhdistamolle 30.3.2023 Kuva UV-hygienisoinnista. UV-hygienisointilaitoksen valmistumisen myötä koko investointihanke saatiin päätökseen maaliskuussa 2023. Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon yhteyteen maan alle rakennetussa UV-laitoksessa jätevedet hygienisoidaan ennen poistoputkeen johtamista. UV-hygienisoinnin vaikuttavuutta on jo kontrolloitu seurantamittauksilla ja saadut tulokset ovat olleet erinomaisia. ”Työssä on ollut koko hankkeen ajan erityistarpeita, joiden ratkomisessa työmaalla toiminut osaajien verkosto on suoriutunut hienosti. UV-hygienisointilaitoksen rakentaminen on ollut monimuotoinen osa hanketta, jossa UV-hygienisointilaitoksen toiminnat on yhteensovitettu osaksi toiminnassa olevaa jätevedenpuhdistamoa”, Kunnassaari toteaa. » Lue lisää täältä. ”Kyseinen urakkavaihe edellytti tiivistä vuorovaikutusta Turun seudun puhdistamon käyttöhenkilökunnan, Fimpecin henkilöstön ja urakoitsijana toimineen Skanska Infra Oy:n välillä”, Kunnassaari sanoo. ”Yhteistyö Fimpecin ammattilaisten kanssa sujui erinomaisesti! Tilaajan edustajana voi olla erittäin tyytyväinen lopputulokseen ja tulemaan”, sanoo Turun seudun puhdistamo Oy:n tekninen päällikkö Jarno Arfman. ”Turun seudun puhdistamon poistoputki- ja UV-laitoshanke on ollut Fimpecille merkittävä päänavaus julkisen sektorin laitoshankkeisiin”, toteaa liiketoimintajohtaja Jorma Paananen. Palkittu hanke Turun seudun puhdistamo Oy:n innovatiivinen investointi on saanut jo rakennusaikana tunnustusta: Turun hyvän rakentamisen palkinto 2023, kunniamaininta Ground Engineering Awards 2022 -kilpailun finalisti sarjassa “International Project of the Year” Suomen Rakennusinsinööriliiton RIL-Palkinto 2021 -kilpailussa jaettu 2. sija Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistyksen ”Vuoden työ 2021” -palkinto Lisätietoja Esa Kunnassaari, operatiivinen johtaja, Fimpec PMO Oy p. 0400 702 621, esa.kunnassaari@fimpec.com
Fimpec vastasi projektinjohtotehtävistä Kuhankosken vesivoimalaitoshankkeessa 8.6.2023 Kuvat: Tomi Immonen Kuhankosken vesivoimalaitos on Koskienergia Oy:n historian suurin investointihanke, jonka budjetti oli noin 20 miljoonaa euroa. Hankkeessa Kuhankoskelle rakennettiin moderni vesivoimalaitos ja veden ohjaamista varten kokonaan uusi, osittain kalliotunnelissa kulkeva kanava. Lisäksi vaelluskalojen vanha tekninen kalatie sai rinnalleen uuden, luonnonmukaisen kalatien. Kuhankosken vanha, vuosina 1919 – 1925 rakennettu voimalaitos jää toimimaan uuden vesivoimalaitoksen rinnalle varalaitokseksi. Uusi voimalaitos tuottaa sähköä noin 40 prosenttia vanhaa laitosta enemmän, ja nostaa vuotuisen tuotannon vajaasta 25 GWh:sta 35 GWh:iin. Projekti vietiin läpi tavoitellussa aikataulussa Hankkeen projektipäällikkönä, turvallisuuskoordinaattorina ja rakennustöiden valvojana toiminut Tommi Rissanen Fimpeciltä kuvailee kohdetta ainutlaatuiseksi. Suomessa ei ole rakennettu Kuhankosken kaltaisia uusia vesivoimalaitoksia kymmeniin vuosiin. Hanke oli haastava ja pitkäkestoinen – työmaainfran rakentaminen, mittava kalliorakentaminen louhimisineen, voimalaitoksen erittäin vaativa paikallavalurakentaminen sekä töiden yhteensovittaminen eri osapuolten kesken vaativat tekijöiltä paljon. ”Esimerkiksi paikallavaluja tehtiin puolentoista vuoden aikana satana eri päivänä yhteensä noin 130 kappaletta, valuosien kokojen vaihdellessa muutamasta kuutiosta useisiin satoihin kuutioihin, ja ne sisälsivät myös valtavien turbiininosien kiinnivalut. Koska turbiininosia valettiin paikalleen betonirakenteeseen töiden etenemän mukaan kolmessa eri vaiheessa, pääurakoitsija SRV Infran ja laitoksen turbiinitoimittajan Andritzin aikataulut täytyi yhteensovittaa tarkasti”, hän toteaa. Haasteista huolimatta projekti saatiin valmiiksi aikataulussa. Kalliorakentaminen ja avolouhinta alkoivat marraskuussa 2020, tunnelilouhinta vuoden 2021 alussa ja voimalaitoksen paikallavalutyöt kesäkuussa 2021. Elementtirakenteinen voimalarakennus nousi paikoilleen noin kuukaudessa kesällä 2022, jonka jälkeenkin paikallavalut jatkuivat vielä marraskuuhun asti. Rakennusurakka valmistui tammikuussa 2023, jonka jälkeen voimalaitoksella tehtiin laitteiden asentamiseen ja automaatioon liittyviä töitä sekä rakennusurakan viimeistelytöitä. Voimalaitoksen koekäyttö alkoi maaliskuussa 2023, jonka jälkeen se otettiin tuotantokäyttöön huhtikuussa. Tämän jälkeen voimalaitoksella on tehty rakennusurakan viimeistelytöitä. Laitoksen virallinen vihkimistilaisuus järjestettiin 2.6.2023. ”Puskimme projektin aikataulussa maaliin hyvällä yhteistyöllä eri osapuolten kanssa. Aikataulussa pysymisen tärkeys näkyi tänä keväänä, kun kevättulvat saatiin talteen ja molemmat voimalaitokset kävivät täydellä teholla muutaman viikon ajan ennen kuin virtaama joessa alkoi laskea”, Rissanen summaa. Budjetti ja laatu kulkivat käsikädessä Hankkeen budjetti oli reilut 20 miljoonaa euroa, jonka sisällä se myös toteutui. Rissanen arvioi, että tähän vaikuttivat ennen kaikkea Koskienergian nopea ja selkeä päätöksenteko, joustava yhteistyö laitetoimittajan kanssa, haasteiden ennakointi, tarkka projektinjohto ja töiden valvonta. Laadulla on hänen mukaansa tämän kaltaisissa toteutuksissa erityisen suuri merkitys, koska kohdetta on vaikea korjata jälkikäteen. Erityisenä onnistumisena Rissanen nostaa myös työturvallisuuden toteutumisen työmaalla: erittäin vaikeista olosuhteista huolimatta työmaalla sattui vain kaksi poissaoloon johtanutta tapaturmaa, joista selvittiin muutaman päivän sairauslomalla. Vihreä siirtymän hanke varmoissa käsissä Fimpec on viime vuosien aikana osallistunut useisiin vihreän siirtymän keskeisiin hankkeisiin, kuten tuuli-, aurinko-, vetylaitosten suunnittelu- ja projektinjohtotöihin. ”Vesivoima on tärkeä voimavara Suomessa, ja Koskienergia Oy on Kuhankoskella tarttunut modernilla otteella haasteisiin, joita muuttuvan maailman omavarainen energiatuotanto on tuonut mukanaan. Tässä hankkeessa olemme yhdessä Koskienergian, AFRYn, SRV:n, Instan ja Andritzin kanssa pystyneet tekemään perusteellista työtä suunnittelun, teknisten ratkaisujen ja projektin toteutuksen parissa”, sanoi Fimpecin liiketoimintajohtaja Jorma Paananen voimalaitoksen vihkitilaisuudessa. Kuhankosken uusi voimalaitos Maksimiteho 5,4 MW. Vuotuinen tuotanto noin 35 GWh, yhdessä vanhan voimalaitoksen kanssa lähes 40 GWh. Kaksi turbiinia ja generaattoria. Vesi uuteen koneasemaan ohjataan uuden, 100 metriä pitkän tunnelin kautta. Pudotuskorkeus noin 3,5 metriä (Saraaveden ja Leppäveden korkeuksien mukaan). Kahden uuden turbiinin läpi virtaa vettä yhteensä maksimissaan 160 m³ sekunnissa. Uuden ja vanhan koneaseman väliin rakennettiin luonnonmukainen, mutkitteleva kalatie. Hankkeessa toteutettiin lämmön talteenottojärjestelmä, joka ottaa muuntajissa ja uudella koneasemalla syntyvän lämmön talteen ja ohjaa sen vanhan voimalaitoksen lämmitykseen Budjetti hieman yli 20 miljoonaa euroa. Rakentaminen 2020–2023. Lisätiedot Jorma Paananen, liiketoimintajohtaja, Fimpec PMO p. 040 347 373, jorma.paananen(at)fimpec.com Tommi Rissanen, projektipäällikkö, Fimpec PMO p. 040 556 7828, tommi.rissanen(at)fimpec.com
Hipposkeskus etenee uudella rakentamismallilla – Fimpec PMO Oy vastaa rakentamisesta 31.5.2023 (Havainnekuva Hipposkeskuksesta: PES-Arkkitehdit) Fimpecillä on pitkä ja vankka kokemus suurten ja vaativien hankkeiden läpiviennistä projektinjohtomallilla. Fimpec tulee vastaamaan Hipposkeskuksen rakentamisen yhteensovittamisesta, työmaavalvonnasta, aikatauluttamisesta, hankinnoista, kustannusraportoinnista ja toteutussuunnittelun ohjauksesta vahvan paikallisosaamisen ja organisaation voimin. ”Fimpecillä on vahvat juuret Jyväskylässä ja olemme rakentaneet kokeneen paikallisen projektinjohto-organisaation, joka vastaa Hippos-hankkeen johtamisesta ja läpiviennistä yhdessä asiakkaamme kanssa. Paikallisena toimijana on kunnia olla mukana projektissa, joka edistää Jyväskylän alueen kehitystä ja vahvistaa paikallista infrastruktuuria. Uudesta Hippoksesta rakentuu merkittävä alueellinen keskus, jonka yhteiskunnallinen arvo on huomattava”, sanoo Fimpec PMO Oy:n toimitusjohtaja Mikko Turunen. ”Olemme iloisia voidessamme julkistaa alkavan yhteistyön Fimpec PMO Oy:n kanssa. Fimpec PMO:n pitkä kokemus suurten kiinteistöprojektien ohjaamisessa, vankka paikallinen osaaminen sekä lokaali kontaktiverkosto tulevat olemaan ensisijaisen tärkeitä ominaisuuksia vietäessä hanketta yhdessä eteenpäin vahvan Hipposkeskuksen oman organisaation kanssa”, sanoo Sepos Oy:n toimitusjohtaja Jouni Alho. Pohjoismaiden merkittävin liikunnan ja hyvinvoinnin keskittymä Hippoksen rakentamisen suunnitelmia tarkennetaan parhaillaan ja tavoite on, että rakentaminen saadaan käyntiin syksyllä 2023. Hippoksesta on tarkoitus rakentaa Pohjoismaiden merkittävin liikunnan ja hyvinvoinnin keskittymä, missä alan innovatiivisimmat yritykset ja huippututkimusyksiköt luovat yhdessä uutta, kansainvälisesti menestyvää liiketoimintaa. Hipposkeskukseen on tulossa tiloja noin 20 eri lajille, kuten yleisurheilulle, telinevoimistelulle, kamppailulajeille sekä ryhmäliikunnan ja pallopelien tarpeisiin. Liikuntakeskuksen kanssa samoissa tiloissa sijaitsee myös päiväkoti, ravintoloita ja kauppa. Jääurheilukeskus toteutetaan nykyisen jäähallin peruskorjauksena ja laajennuksena, minkä lisäksi Hippokselle rakennetaan kolme harjoitusjääkenttää. Osaamiskeskuksen tarpeisiin tiloja varataan 26 000 neliömetriä. Ulkotiloihin rakennetaan liikuntapuisto kaupunkilaisten käyttöön sekä 900 pysäköintipaikkaa. Hippos numeroina Kokonaispinta-ala noin 100 000 m² Hippoksen suora työllistävyys 600 henkilöä Välillinen työllistävyys yli 300 henkilöä Vuosittaiset käynnit 4,7 miljoonaa » Lue lisää Hippoksen verkkosivuilta Lisätiedot: Mikko Turunen, toimitusjohtaja, Fimpec PMO, p. 040 844 7566, mikko.turunen@fimpec.com Kai Ruuhonen, projektin johtaja, Hippos Ky, p. 040 358 5533, kai.ruuhonen@hipposkeskus.fi Ville Niskakangas, projektipäällikkö, Jyväskylän kaupunki, p. 040 487 2577, ville.niskakangas@jyvaskyla.fi Jouni Alho, toimitusjohtaja, Sepos Oy, p. 050 305 4104, jouni.alho@sepos.fi
Yhdyskuntatekniikka 2023 – tervetuloa! 2.5.2023 Yhdyskuntatekniikka 2023 on Suomen suurin infra-alan näyttely- ja seminaaritapahtuma, ja sinne kokoontuvat infra-alan tärkeimmät osapuolet: energiahuolto, jäte- ja ympäristöhuolto, liikenne- ja alueinfra, vesihuolto, koneet, laitteet ja varusteet sekä mittaus-, tutkimuspalvelut. Siksi mekin olemme mukana keskustelemassa kanssanne kattavista Infra – Fimpec -ratkaisuistamme. Fimpecin osastotunnus on C-191. Asiantuntijoistamme ovat paikalla Tommi Pakarinen, Heikki Karjalainen ja Jorma Paananen. YT23-näyttely on avoinna Jyväskylän Paviljongissa: ke 10.5.2023 klo 9–17, asiakas- ja kutsuvierasilta osastoilla klo 18.30–21 to 11.5.2023 klo 9–16 Tervetuloa – nähdään pian! » Rekisteröidy tilasuuteen tästä. Ennakkoon ilmoittautuneille lähetetään sähköpostiin sisäänpääsyyn oikeuttava nimikortti.
Fimpec kasvoi teollisuuden ja energiasektorin imussa vahvasti vuonna 2022 6.4.2023 Kysyntä oli vuoden aikana poikkeuksellisen vahvaa ja sen myötä toiminnan volyymi sekä konsernin henkilömäärä kasvoivat merkittävästi niin orgaanisesti kuin yritysostoin. Henkilömäärä kasvoi 45 prosenttia, 268 henkilöstä 389 henkilöön. Fimpec-konsernin käyttökate nousi 3,0 miljoonaan euroon (2,0 M€ vuonna 2021). Suhteellinen käyttökateprosentti oli 7,4 prosenttia jääden alle toimialan normaalin käyttökatetason. Syynä tähän olivat voimakkaaseen kasvuun liittyvät panostukset ja etupainotteiset rekrytoinnit. Tilikaudella toteutuivat Byggnadsekonomi Oy:n ja Byggnadsekonomi Ab:n osakekantojen osto sekä Chemitec Consulting Oy:n liiketoiminnan osto. Fimpec myös laajensi toimintaansa Ruotsissa. Tänä vuonna Fimpec-konsernin liikevaihdon odotetaan nousevan selvästi yli 50 miljoonan euron ja kannattavuuden paranevan merkittävästi. Maaliskuussa 2023 konsernissa työskenteli jo 420 henkilöä. Lisätietoja Jukka Nieminen, toimitusjohtaja, Fimpec Group Oy puh. +358 40 557 4547 tai jukka.nieminen(at)fimpec.com