EPCM ja EPC puhtaan siirtymän hankkeessa 11.4.2024 Sami Nissinen, Jorma Paananen ja Tero Siintoharju. Puhtaan siirtymän hankkeille on usein tyypillistä, että liikkeellä ovat toimijat, joilla ei ole kokemusta suurten ja vaativien rakennusprojektien johtamisesta. Projektit pitäisi kuitenkin saada vietyä lävitse kustannustehokkaasti, budjetissa pysyen ja yllätyksiä välttäen. EPCM-toimitusmalli (Engineering, Procurement, Construction, Management) tarjoaa tähän eri kokoisissa teollisuuden investointihankkeissa koetellun ratkaisun. Siinä tilaaja ottaa avukseen EPCM-konsultin, joka auttaa projektin kaikissa vaiheissa. Meille Fimpecissä tällainen toiminta on tuttua useista erilaisista hankkeista. Työnjako asiakkaan ja EPCM-konsultin kesken voi vaihdella projektin ja asiakkaan tarpeiden mukaan, mutta tyypillinen jako on seuraavanlainen: Asiakas Asettaa projektin aikataulu- ja sisältövaateet. Kommentoi ja hyväksyy suunnitelmat hallitusti. Osallistuu hankintaneuvotteluihin, asettaa raamit hankinnoille ja allekirjoittaa hankintasopimukset. Valvoo projektia. Fimpecin EPCM-konsultti Laatii ja ylläpitää projektin kokonaisaikataulua, johtaa projektikokonaisuutta. Valvoo projektin toteutussuunnitteluaineiston laatimista. Laatii hankintojen tekniset ja kaupalliset kyselyaineistot, lähettää kyselyt ja vastaanottaa tarjoukset, antaa hankintasuosituksen asiakkaalle. Valvoo projektin laite- ja laitostoimituksia. Ylläpitää projektin suunnitteluaineistoa. Valvoo rakentamista ja työmaata. Valvoo asentamista ja käyttöönottoa. Valvoo koulutusta. Kokoaa loppusuunnitteluaineiston. Osaaminen ja kokemus asiakkaan käyttöön EPCM-konsultin roolin voi tiivistää niin, että tämä auttaa asiakasta projektin jokaisella osa-alueella siten, että tehdyt päätökset perustuvat riittävään ymmärrykseen ja asiantuntemukseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että konsultin on osattava kertoa se, mitä asiakas ei tiedä ja missä ovat projektin mahdolliset riskit. Jotta tähän päästään, EPCM-konsultilta tarvitaan osaamista suunnittelusta ja sen alihankinnasta, aikatauluttamisesta, hankinnoista sekä rakennuttamisesta ja siihen liittyvästä valvonnasta. Meillä Fimpecissä tämä on ratkaistu niin, että hyödynnämme eri osa-alueilla niihin perehtyneiden asiantuntijoidemme osaamista. Tällä tavoin pystymme näkemään asioita asiakkaan puolesta ja varmistamaan, että projekti etenee yhdessä laaditun suunnitelman mukaisesti. Tässä yhteydessä on syytä korostaa hankintaosaamisen merkitystä. Teollisuuden hankkeissa oikea-aikaisten ja aikataulussa pysyvien hankintojen merkitys on ratkaiseva, jotta projekti voi edetä aikataulussa. Tämä edellyttää syvällistä kokemusta sekä hankinnasta että toimialasta, unohtamatta eri hankintamaiden kulttuurierojen ymmärtämistä. Millaisen vaihtoehdon EPC tarjoaa? Etenkin tuuli- ja aurinkovoimahankkeissa yhtenä toimitusmallina esiin nousee myös EPC (Engineering, Procurement, Construction). Siinä tilaaja tekee sopimuksen EPC-toimittajan kanssa, joka ottaa vastuun kokonaisuudesta: suunnittelusta, hankinnoista ja rakentamisesta sekä laatii omat sopimuksensa alihankkijoiden aliurakoitsijoiden ja laitetoimittajien kanssa. Tilaaja on siis sopimussuhteessa ainoastaan EPC-toimittajaan, joka toimittaa laitoksen avaimet käteen -periaatteella. EPCM-projektissahan tilaaja tekee sopimukset laitetoimittajien ja urakoitsijoiden kanssa EPCM-konsultin avulla ja tukemana. Omistajan näkökulmasta EPCM-projekti on usein tarkemmin määriteltynä selvästi edullisempi ratkaisu. Huomattavaa tällöin on kuitenkin EPC-mallia korkeampi tilaajan itsensä kantama onnistumisen riski. Vastaavasti EPC-projektissa riskit ovat periaatteessa pienemmät, mutta toisaalta hinta korkeampi toimittajan laskemasta kokonaisriskivarauksesta johtuen. Myös EPC-projektit ovat meille Fimpecissä tuttuja ja parhaillaankin olemme mukana sijoitusyhtiö Exilionin Simoon rakennettavassa aurinkopuistohankkeessa, joka toteutetaan tällä hankintatavalla. Olemme olleet hankkeessa mukana esivalmisteluvaiheesta lähtien ja toimimme nyt projektin toteutusvaiheessa Owner’s Engineering -roolissa EPC-toimittajaa valvoen. Käytännössä huolehdimme tilaajan eduista hänen puolestaan. Oikea toteutusmalli kannattaa miettiä aina tapauskohtaisesti Projektit ovat erilaisia, ja on syytä todeta, ettei tietty toteutustapa ole rakennusprojektissa itseisarvo. Valinnan lähtökohdaksi kannattaa ottaa projektille asetetut tavoitteet ja tutkia, mikä toteutusmalli auttaa saavuttamaan ne parhaalla mahdollisella tavalla. Ei siis kannata jäädä kiinni ensimmäiseen esille nousevaan hankemuotoon, vaan miettiä perusteellisesti eri vaihtoehtojen hyvät ja huonot puolet juuri kyseisessä projektissa tunnistettuine erityispiirteineen. Tämä on myös meidän tapamme toimia hankkeissa, joissa olemme mukana varhaisessa vaiheessa. Tuomme asiakkaan käyttöön kokemuksemme ja etsimme yhdessä hänen kanssaan juuri kyseiseen projektiin soveltuvan toteutustavan, jolla saadaan maksimihyöty minimipanostuksella. Tapauskohtainen harkinta on hyvä lähtökohta kaikkiin rakennusprojekteihin, mutta puhtaaseen siirtymään liittyvien rakennusprojektien lisääntyessä jatkuvasti, on mielenkiintoista pohtia, miten edellä esitetyt projektimallit toimivat niissä. Yksi ratkaiseva tekijä toimitusvaihtoehtojen valinnassa on projektin monimutkaisuus ja sen teknologinen uutuusaste. Hankkeen monimutkaistuessa niiden toimijoiden ja toimittajien joukko vähenee, jotka pystyvät ja uskaltavat ottaa vastuun kokonaisuudesta EPC-mallin mukaisena tai ainakin tarjouksen hinta nousee niin suureksi, ettei ratkaisu ole välttämättä paras mahdollinen liiketaloudellisesta näkökulmasta. Yksinkertaistetusti tämä tarkoittaa sitä, että vakiintunutta teknologiaa soveltavat hankkeet, kuten aurinkopuistoprojektit, ovat monessa tapauksessa sellaisia, jotka soveltuvat EPC-toimituksiin. Näissä rakennusprojektin kokonaisuus muodostuu pääasiassa aurinkosähköjärjestelmästä ja infrarakentamisesta sekä on toteutukseltaan usein niin selkeä, että EPC-toimittaja on mahdollista löytää kohtuulliseen hintaan. Uusiutuvan energian toista ääripäätä edustavat vetytalouden hankkeet, jotka sisältävät hyvin erilaisia osa-alueita, joista monet vaativat sekä erityisosaamista että samanaikaista teknologiakehitystä. Tällaiseen hankkeeseen EPCM on yleensä parempi vaihtoehto riskin jakautuessa sekä tilaajan että toimittajan kesken. Tuulivoimahankkeet ja yleistymässä olevat hybridivoimalaitoshankkeet asettuvat näiden välimaastoon. Kokemuksemme mukaan nekin ovat usein niin monimuotoisia, ettei EPC-toimitus onnistu ainakaan haluttuun hintaan, kun taas EPCM on usein käyttökelpoinen vaihtoehto niiden toteuttamiseen. Haluatko keskustella rakennusprojektistasi ja siitä, miten voimme auttaa sen läpiviemisessä? Ota yhteyttä: Sami Nissinen, liiketoimintajohtaja, Fimpec Energy Services puh. +358 40 348 5401 email: sami.nissinen(at)fimpec.com Jorma Paananen, liiketoimintajohtaja, Fimpec PMO puh. +358 400 347 373 email: jorma.paananen(at)fimpec.com
Fimpec mukana Pulp & Beyond -tapahtumassa 10.–11.4.2024 3.4.2024 Pulp & Beyond jatkaa PulPaperin tarinaa tarjoten inspiroivia kohtaamisia, puheenvuoroja, verkostoitumista ja liiketoimintamahdollisuuksia globaalien ja kestävien ratkaisujen, tuotteiden ja palveluiden markkinointiin. Tapahtumassa on huomioitu vastuullisuus, tehokkuus ja vaikuttavuus. Näyttely on kävijöille maksuton mutta vaatii ennakkorekisteröitymistä. Fimpecin asiantuntijat ovat paikalla tapahtumassa keskustelemassa alan ajankohtaisista aiheista. Tervetuloa tapaamaan heitä osastollemme C21. » Lue lisää Pulp & Beyond -näyttelystä (englanniksi) ja rekisteröidy tapahtumaan. Ota yhteyttä Pasi Varkila, myynti- ja projektipäällikkö, suunnittelupalvelut Puh. +358 40 739 7892 pasi.varkila(at)fimpec.com Sami Ström, liiketoimintajohtaja, akkuarvoketju ja kriittiset mineraalit Puh. +358 40 596 5029 sami.strom(at)fimpec.com Luis Rudolphy, myyntijohtaja, kansainvälinen myynti Puh. +358 40 197 2323 luis.rudolphy(at)fimpec.com
Fimpec osallistuu Rebuild Ukraine 2023 -tapahtumaan 13.11.2023 Rebuild Ukraine 2023 on kansainvälinen tapahtuma, joka kokoaa yhteen Ukrainan viranomaiset, paikalliset yhteisöt ja yritykset sekä kansainväliset rahoituslaitokset ja yhtiöt, jotka ovat kiinnostuneita osallistumaan maan jälleenrakentamiseen. Tapahtuma järjestetään Varsovassa, Puolassa 14.–15. marraskuuta 2023. Fimpec osallistuu tapahtumaan osana Business Finlandin yritysdelegaatiota. ”Meille Fimpecille on tärkeää omalta osaltamme yhteisvastuullisesti mahdollistaa Ukrainan jälleenrakentaminen ja tarjota siihen parasta suomalaista insinööriosaamistamme”, toteaa Luis Rudolphy, Fimpecin myyntijohtaja. » Lue lisää konferenssista
Fimpec laajentaa toimintaansa Pirkanmaalle 20.9.2023 (Kuva: Visit Tampere) Fimpec vahvistaa paikallistoimintaansa avaamalla uuden toimipisteen Tampereen keskustaan Tecnopolis Asemakeskukseen osoitteeseen Peltokatu 26. Tampereen yksikön vetäjäksi on nimitetty Fimpecin Jyväskylän yksikön vetäjä Tomi Vainio, joka jatkaa molempien toimipisteiden vetovastuussa. Vainio kuvailee laajentumista askeleena Fimpecin kasvustrategian määrätietoiselle toteuttamiselle. ”Me haluamme olla lähellä asiakkaitamme. Uuden Tampereen toimipisteen myötä parannamme kilpailukykyämme ja vahvistamme olemassa olevaa ja osaavaa paikallisorganisaatiotamme. Pirkanmaan alueen asiakkaat sekä korkeakouluista valmistuva potentiaalinen työvoima tarjoavat meille ainutlaatuisen tilaisuuden kasvaa orgaanisesti ja palvella asiakkaitamme aidosti paikallisesti”, Vainio kertoo. Keskeinen sijainti henkilöstölle ja asiakkaille Technopolis Asemakeskuksen uudet toimitilat sijaitsevat keskeisellä paikalla Tampereen keskustassa hyvien julkisten kulkuyhteyksien varrella. Toimitila on myös suunniteltu palvelemaan henkilöstön hybridityöskentelyä. Uusissa toimitiloissa on tilat nykyiselle Tampereen alueen henkilöstölle, mutta tavoitteena on kasvattaa henkilöstömäärää tulevaisuudessa. Toimitiloja laajennetaan henkilöstömäärän lisääntyessä. Lisätietoja: Tomi Vainio, yksikön vetäjä, Tampere ja Jyväskylä, Fimpec tomi.vainio(at)fimpec.com, p. 040 702 7777
Fimpec myy Virossa sijaitsevan tytäryhtiönsä SystemTest OÜ:n 13.9.2023 Yrityskauppa toteutettiin myymällä koko SystemTest OÜ:n osakekanta. Ostajana toimi Eimer Automaatika OÜ, joka on osoittanut vahvaa kiinnostusta jatkaa yhtiön toimintaa myös tulevaisuudessa. ”Systemtestillä on yhdessä Eimer Automaatikan kanssa kyky tuottaa ja ylläpitää omaa liiketoimintaansa. Uskomme, että tämä strateginen päätös luo molemmille yhtiöille uusia kasvumahdollisuuksia sekä mahdollistaa strategisen keskittymisen omiin fokusalueisiin”, kertoo Fimpecin kehitysjohtaja Frans Jokinen. Fimpec jatkaa päämäärätietoista laajentumistaan konsultoinnin, teknisen suunnittelun ja projektinjohdon osa-alueilla. Strateginen päätös luopua automaatiojärjestelmien kokonaistoimituksista mahdollistaa Fimpecin ydinosaamisen kohdentamisen vihreän siirtymän edistämiseen ja aseman vahvistamiseen alalla. Lisätietoja: Frans Jokinen, kehitysjohtaja, Fimpec Group + 358 45 359 4828, frans.jokinen@fimpec.com
Vetymarkkinan nykytila ja tulevaisuus 6.9.2023 Vetytalous on käsitteenä tuttu jo 1960- ja 70-luvuilta. Nykymerkityksessään vetytalouden keskeinen tavoite on korvata fossiilinen vety päästöttömällä vedyllä sekä korvata vaikeasti sähköistettävien sektorien, kuten laiva- ja lentoliikenteen fossiilisten polttoaineiden kulutus vedyllä ja sen johdannaisilla. Konsepti on noussut esille aika ajoin kriisien myötä, ja viimeisimpänä ilmastonmuutoksen torjunta on nostanut vetytalouden jälleen puheenaiheeksi. Erona on tällä kertaa maiden ja järjestöjen selkeä tahtotila torjua ilmastonmuutosta ja pyristellä eroon riippuvuudestaan fossiilisiin polttoaineisiin. Nykyisin vedyn tuotanto ja kysyntä on varsin tasaista. Vuonna 2021 vedyn globaali kulutus oli 94 Mt, josta 40 Mt oli öljynjalostuksen kysyntää ja loput 54 Mt teollisuuden kysyntää. Teollisuudessa vetyä käytetään pääasiassa lannoiteammoniakin, metanolin ja suorapelkistetyn teräksen valmistukseen. Nykyisin lähes 99 prosenttia vedystä tuotetaan fossiilisista polttoaineista, pääasiassa maakaasun höyryreformoinnilla.[1] Vuonna 2020 Suomessa tuotettiin vetyä 145 000 tonnia pääasiassa öljynjalostukseen.[2] Vedyn globaalin kysynnän ennustetaan kasvavan 20–40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, ja vedyn kysyntää tulevat kasvattamaan myös uudet kulutuskohteet, kuten vetypelkistetyn teräksen tuotanto.[1] Vetyteräksen ja muun vedyn nykyisen kysynnän lisäksi vedyllä nähdään jalansija ennen kaikkea hankalasti korvattavien fossiilisten polttoaineiden korvaajana. Osana EU:n Fit for 55 lakipakettia EU:n REFuelEU -asetus asettaa tavoitteeksi 1,2 prosentin osuuden synteettisten lentopolttoaineiden kulutuksesta vuoteen 2030 mennessä ja 35 prosentin osuuden vuoteen 2050 mennessä.[3] Meriliikenteessä synteettisille polttoaineille on asetettu tavoitteeksi 1 prosentin osuus kulutuksesta ja 6 prosentin päästövähennys vuoteen 2030 mennessä ja 80 prosentin päästövähennys vuoteen 2050 mennessä.[4] Uusien käyttökohteiden myötä vedyn kysyntä kasvaa, mutta ennusteiden vaihteluväli on hyvin suuri. Vuonna 2040 kysynnän ennustetaan olevan välillä 200–300 Mt ja vuonna 2050 jopa 500–600 Mt.[5,6] Vihreä vety nähdään olennaisena osaratkaisuna teollisuuden fossiilipäästöjen pienentämisessä Uusiutuvasta sähköstä ja vedestä elektrolyysillä tuotettu vihreä vety nähdään olennaisena osaratkaisuna teollisuuden fossiilipäästöjen pienentämiseen. Näkemys perustuu siihen, että moni vetyä hyödyntävä teollinen prosessi ei itsessään tuota suoria päästöjä, vaan päästöt tulevat epäsuorina vedyn ja sähköntuotannon kautta, kuten esimerkiksi ammoniakin tuotannossa. Lisäksi vedyn käytöllä voidaan välttää hiilidioksidipäästöt monissa teollisissa prosesseissa, kuten teräksen valmistuksessa. Mikäli Suomen nykyinen vedyn tuotanto muutetaan täysin vihreäksi, vastaava määrä vetyelektrolyysillä tuotettuna vaatii noin 1–1,4 GW elektrolyyserikapasiteettia käyttötunneista ja hyötysuhteesta riippuen sekä lähes 8 TWh sähköä, mikä vastaa yli 11 prosenttia Suomen nykyisestä sähköntuotannosta.[7] Sähkönkulutus olisi siis huomattava Suomen nykyiseen sähköntuotantoon verrattuna. Suomen uusiutuvan energian tuotantokapasiteetin ennustetaan kasvavan voimakkaasti tulevina vuosina, ja vetytalouden edellytys onkin riittävä uusiutuvan energian saatavuus. Viimeaikaisten uutisten valossa vaadittava 1–1,4 GW elektrolyyserikapasiteetti voi vaikuttaa jopa pieneltä. Suomen vetystrategiassa on asetettu tavoitteeksi tuottaa 10 prosenttia EU:n vihreästä vedystä, eli miljoona tonnia vuodessa vuoteen 2030 mennessä.[8,9] Tämä vaatii noin 6–9 GW elektrolyyserikapasiteettia Suomessa ja 60–90 GW EU:n tasolla. Kesään 2023 mennessä Suomessa julkistettujen vihreän vedyn investointisuunnitelmien yhteenlaskettu kapasiteetti on noin 7,5 GW, mikä on jo varsin hyvin linjassa tavoitteen kanssa.[10] Valtaosa suunnitelluista hankkeista tuottaisi vetyä teollisuuden jatkokäyttöön, metaania ja muita hiilipohjaisia sähköpolttoaineita sekä ammoniakkia teollisuuteen ja laivapolttoaineeksi. On kuitenkin tärkeää huomata, että valtaosa julkistetuista vihreän vedyn hankkeista on esiselvitys- tai selvitysvaiheessa eikä investointipäätöksiä ole tällä hetkellä tehty lukuun ottamatta P2X Solutionsin Harjavallan laitosta. Vetyelektrolyysissä syntyy useita lopputuotteita Vetyelektrolyyserin toiminnasta on tärkeää ymmärtää, että vety ei suinkaan ole elektrolyysin ainoa lopputuote. Vedyn lisäksi vetyelektrolyysissä syntyy sivutuotteina happea ja hukkalämpöä. Happi ja lämpö voidaan myydä teollisuuden käyttöön ja erityisesti Suomen tapauksessa hukkalämpö voidaan myydä myös kaupunkien kaukolämpöverkkoihin. Lisäksi vihreän vedyn tuotanto mahdollistaa sähkömarkkinalla toimimisen. Massiivinen sähkönkulutus tarjoaa mahdollisuuden osallistua sähkön kysyntäjoustoon. Elektrolyyserin osallistuminen reservimarkkinoille mahdollistaa lisäkassavirran ja siten paremman kannattavuuden vihreän vedyn investoinneille tukien samalla sähköjärjestelmän hallintaa. Vedyllä nähdään rooli myös energiantuotannossa. Uusiutuvan sähköntuotannon vaihtelevuutta voidaan tasapainottaa tuottamalla sähköstä vetyä elektrolyyserillä, kun uusiutuvaa sähköä on runsaasti saatavilla ja vastaavasti vedystä sähköä polttokennolla, kun uusiutuvan sähkön saatavuus on heikkoa. Tällöin saavutetaan myös synergiaetuja, sillä elektrolyysin sivutuotteena syntynyt happi voidaan käyttää polttokennon polttoaineena vedyn kanssa. Vastaavasti polttokennon sähköntuotannon sivutuotteena syntyvä vesi voidaan käyttää jälleen elektrolyyserissä raaka-aineena ja näin vähentää systeemin kokonaisvedenkulutusta. Toinen keskeinen synergiaetu liittyy polttokennoteknologioihin. Reversible Solid Oxide Fuel Cell (RSOC) on esimerkki teknologiasta, jossa reaktiosuuntaa vaihtamalla voidaan joko tuottaa vetyä tai sähköä. Näin ollen vedyntuottaja voi osallistua yhdellä investoinnilla sekä vety- että sähkömarkkinaan. EU asettaa vaatimuksia vihreän vedyn tuotannolle Sähkön hinta ei ole ainoa mekanismi, joka ohjaa vihreän vedyn tuotantoa. EU:n uusiutuvan energian direktiiviä (RED II) täydentävä, kesäkuussa 2023 hyväksytty EU:n RFNBO-regulaatio määrittelee ei-biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden tuotantovaatimukset mukaan lukien vaatimukset vihreän vedyn tuotannolle.[11] Yksi keskeisimmistä regulaation vaatimuksista on, että vihreän vedyn tuotantoon käytettävän uusiutuvan sähköntuotannon ja vedyn tuotannon täytyy täsmätä tuntikohtaisesti vuodesta 2030 alkaen, eli vedyn tuotanto sidotaan noudattamaan uusiutuvan energian saatavuutta.[11] Tämä on erityisen tärkeä, vaikkakin monimutkaisuudestaan vastustusta saanut vaatimus, sillä vetytalouden tulisi ennen kaikkea tukea vihreää siirtymää, ei hidastaa sitä. Kirjoittaja Onni Tikkanen työskentelee energiakonsulttina Fimpec Consultingissa ja on energiatekniikan maisteriopiskelija Aalto-yliopistossa. Tikkanen on osallistunut vihreän vedyn tuotantohankkeiden teknistaloudellisten esiselvitysten ja selvitysten tekemiseen sekä toiminut johtavana analyytikkona Fimpec Consultingin laajassa vetymarkkinaselvityksessä. Tämä teksti on tiivistelmä Fimpecin vetymarkkinaselvityksestä. Lähteet International Energy Agency I. Global Hydrogen Review 2022. 2022 [viitattu 17. elokuuta 2023]; Saatavissa: www.iea.org/t&c/ Sivill L, Bröckl M, Semkin N, Ruismäki A, Pilpola H, Laukkanen O, ym. Vetytalous – mahdollisuudet ja rajoitteet. 8. maaliskuuta 2022 [viitattu 17. elokuuta 2023]; Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163901 Fit for 55: Parliament and Council reach deal on greener aviation fuels | News | European Parliament [Internet]. [viitattu 17. elokuuta 2023]. Saatavissa: https://www.europarl.europa.eu/news/en/press-room/20230424IPR82023/fit-for-55-parliament-and-council-reach-deal-on-greener-aviation-fuels Eprs. BRIEFING EU Legislation in Progress. Green hydrogen economy – predicted development of tomorrow: PwC [Internet]. [viitattu 17. elokuuta 2023]. Saatavissa: https://www.pwc.com/gx/en/industries/energy-utilities-resources/future-energy/green-hydrogen-cost.html Renewable Energy Agency I. GLOBAL HYDROGEN TRADE TO MEET THE 1.5°C CLIMATE GOAL PART I TRADE OUTLOOK FOR 2050 AND WAY FORWARD. 2022 [viitattu 17. elokuuta 2023]; Saatavissa: www.irena.org/publications Energiavuosi 2022 Sähkö Energiateollisuus ry 12.1.2023. Hallitus hyväksyi periaatepäätöksen vedystä – Suomella edellytykset valmistaa 10 prosenttia EU:n vihreästä vedystä 2030 [Internet]. [viitattu 17. elokuuta 2023]. Saatavissa: https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/hallitus-hyvaksyi-periaatepaatoksen-vedysta-suomella-edellytykset-valmistaa-10-prosenttia-eu-n-vihreasta-vedysta-2030 Hydrogen [Internet]. [viitattu 18. elokuuta 2023]. Saatavissa: https://energy.ec.europa.eu/topics/energy-systems-integration/hydrogen_en Vihreiden investointien dataikkuna – Elinkeinoelämän keskusliitto [Internet]. [viitattu 18. elokuuta 2023]. Saatavissa: https://ek.fi/tutkittua-tietoa/vihreat-investoinnit/ Delegated regulation on Union methodology for RFNBOs [Internet]. [viitattu 18. elokuuta 2023]. Saatavissa: https://energy.ec.europa.eu/publications/delegated-regulation-union-methodology-rfnbos_en
Fimpec juhlisti Kouvolassa teollisuussuunnittelun 50-vuotiaita perinteitä 12.5.2023 Kutsuvierasjuhlassa näkökulmia menneeseen, nykyiseen ja ennen kaikkea tulevaa esittivät Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka: Mukautuva ja liikkuva Kouvola, UPM Kymin integraattijohtaja Vesa Volmari: Mitä kuuluu paperinvalmistajalle?, LUT:n tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen: Uusiutuvat energiat, teollisuuden seuraava murros, KSS Lämpö Oy:n toimitusjohtaja Mikko Lampinen: Puhutaanko energiasta ja Fimpec Group Oy:n toimitusjohtaja Jukka Nieminen: Fimpec tänään. ”Juhla on kunnianosoitus henkilöstöllemme kuluneesta 50 vuodesta. Kiitän heitä pitkäjänteisestä työstä, joka on ollut perustana nykyisen Fimpecin laajalle suunnitteluorganisaatiolle”, Fimpecin suunnittelupalveluiden johtaja Harri Soininen sanoo.
Yhdyskuntatekniikka 2023 – tervetuloa! 2.5.2023 Yhdyskuntatekniikka 2023 on Suomen suurin infra-alan näyttely- ja seminaaritapahtuma, ja sinne kokoontuvat infra-alan tärkeimmät osapuolet: energiahuolto, jäte- ja ympäristöhuolto, liikenne- ja alueinfra, vesihuolto, koneet, laitteet ja varusteet sekä mittaus-, tutkimuspalvelut. Siksi mekin olemme mukana keskustelemassa kanssanne kattavista Infra – Fimpec -ratkaisuistamme. Fimpecin osastotunnus on C-191. Asiantuntijoistamme ovat paikalla Tommi Pakarinen, Heikki Karjalainen ja Jorma Paananen. YT23-näyttely on avoinna Jyväskylän Paviljongissa: ke 10.5.2023 klo 9–17, asiakas- ja kutsuvierasilta osastoilla klo 18.30–21 to 11.5.2023 klo 9–16 Tervetuloa – nähdään pian! » Rekisteröidy tilasuuteen tästä. Ennakkoon ilmoittautuneille lähetetään sähköpostiin sisäänpääsyyn oikeuttava nimikortti.
Fimpec kasvoi teollisuuden ja energiasektorin imussa vahvasti vuonna 2022 6.4.2023 Kysyntä oli vuoden aikana poikkeuksellisen vahvaa ja sen myötä toiminnan volyymi sekä konsernin henkilömäärä kasvoivat merkittävästi niin orgaanisesti kuin yritysostoin. Henkilömäärä kasvoi 45 prosenttia, 268 henkilöstä 389 henkilöön. Fimpec-konsernin käyttökate nousi 3,0 miljoonaan euroon (2,0 M€ vuonna 2021). Suhteellinen käyttökateprosentti oli 7,4 prosenttia jääden alle toimialan normaalin käyttökatetason. Syynä tähän olivat voimakkaaseen kasvuun liittyvät panostukset ja etupainotteiset rekrytoinnit. Tilikaudella toteutuivat Byggnadsekonomi Oy:n ja Byggnadsekonomi Ab:n osakekantojen osto sekä Chemitec Consulting Oy:n liiketoiminnan osto. Fimpec myös laajensi toimintaansa Ruotsissa. Tänä vuonna Fimpec-konsernin liikevaihdon odotetaan nousevan selvästi yli 50 miljoonan euron ja kannattavuuden paranevan merkittävästi. Maaliskuussa 2023 konsernissa työskenteli jo 420 henkilöä. Lisätietoja Jukka Nieminen, toimitusjohtaja, Fimpec Group Oy puh. +358 40 557 4547 tai jukka.nieminen(at)fimpec.com