Fimpecin modernit johtajat, osa 2: Sylvain Koivulampi

Projekti-insinööri Sylvain Koivulampi aloitti työt Fimpecillä vuonna 2015 rakennustekniikan diplomi-insinööriopintojen loppuvaiheessa. Hän etsi kiinnostavia työllistymismahdollisuuksia ja potentiaalisia työnantajia, kun törmäsi Fimpecin nettisivuihin. Fimpecin erikoistuminen teollisuus- ja toimitilahankkeiden rakennuttamis- ja projektinjohtotehtäviin sekä yrityksen kansainvälistymismahdollisuudet kiinnostivat Koivulampea. Siispä hän otti suoraan yhteyttä yrityksen johtoon. Töitä löytyikin heti ja Koivulampi pääsi tekemään määrälaskentaa Riikinvoiman ekovoimalaitoksen projektiin.

Siitä lähtien työtehtävät ovat kehittyneet ja kokemusta on kertynyt eri projekteista. Riikinvoiman jälkeen Koivulampi oli mukana MetsäFibren Äänekosken biotuotetehdashankkeessa, jonka jälkeen hän sai mahdollisuuden tehdä diplomityönsä Fimpecille. Valmistuttuaan hän on edennyt työmaainsinööristä projekti-insinööriksi. Tällä hetkellä hän suorittaa ensimmäistä ulkomaankomennustaan Uruguayn Montevideossa, UPM:n satamaterminaalihankkeessa. Koivulammen projekti-insinööritehtäviin kuuluu kustannusvalvontaa ja -seurantaa, määrälaskentaa sekä aikataulusuunnittelua ja -seurantaa.

Avoimuus toiminnan ytimessä

Projektityössä eletään Koivulammen mukaan hankkeen vaatimusten ja onnistumisen ehdoilla. Siksi hän johtaakin omaa työtään erityisesti priorisoimalla työtehtäviään ja kommunikoimalla avoimesti. Tehtävät hän järjestää sen mukaan, mitkä ovat kullakin hetkellä projektin etenemisen kannalta tärkeimpiä. Työssään Koivulampi pyrkii myös olemaan ehdottoman rehellinen sekä omien esihenkilöiden ja kollegoiden että asiakkaiden ja muiden sidosryhmien suuntaan.
”Haluan toimia avoimesti, siten, että kerron jos havaitsen omasta mielestäni potentiaalisia haasteita tai ongelmia, mutta ilmaisen mielelläni myös sen, jos jokin asia tuntuu erityisen fiksulta”, Koivulampi avaa.

Koivulammen omien kokemusten mukaan avoimuutta pystyy toteuttamaan Fimpecillä erityisen hyvin.

”Ei ole koskaan ollut sellaista tilannetta, että olisi jokin asia, jonka haluisin ottaa puheeksi, mutta tulisikin tunne, että ei sitä viitsikään sanoa. Ilmapiiri on siis aina ollut sellainen, että pystyn ja uskallan nostaa esille asian kuin asian, kun siltä tuntuu.”

Projektin onnistumiseen Koivulampi tähtää juuri oman työn johtamisen kautta. On tärkeää, että omat työt etenevät projektin tahdissa ja että omista tehtävistä vastaa niin, että ne tulevat hoidettua parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi hän edistää projektin onnistumista luomalla avointa ilmapiiriä.

”Pyrin omalta osaltani tulemaan erittäin hyvin toimeen kaikkien projektilaisten kanssa ja tukemaan heidän onnistumista omassa työssään. Tätä toteutan jakamalla tietoa proaktiivisesti. Jos omassa päivittäisessä työssä tulee vastaan jotain sellaista tietoa, jonka arvioin olevan hyödyllistä jollekin toiselle projektitiimin jäsenelle, niin jaan sen hänelle. Näin pyrin luomaan avointa ilmapiiriä ja myös tukemaan toisia”, Koivulampi kuvailee.

Myös moderni johtajuus näyttäytyy Koivulammen mukaan työntekijöille Fimpecillä avoimuutena, yhtenä matalan organisaation hyödyistä. Kynnys ottaa esihenkilöihin ja kollegoihin yhteyttä on matala, tai sitä ei oikeastaan ole. On helppo puhua asiasta kuin asiasta. Lisäksi kaikkien kollegoiden kanssa tulee toimeen ja kaikki ovat ammattimaisia. Projekteissa Koivulampi on kokenut avoimuudesta kumpuavan modernin johtajuuden erityisesti projektitiimin kautta.

”Hankkeissa projektitiimit ovat muodostuneet sellaisiksi, että on tosi hyvä työilmapiiri. Ei pelkästään meidän fimpeciläisten välillä, vaan koko projektiorganisaatiossa. Toimintatavassa ei katsota pelkästään omaa napaa eikä eristäydytä omaksi Fimpec-blokiksi, vaan toimitaan aidosti saumattomana osana projektiorganisaatiota projektin etujen edistämiseksi”, Koivulampi summaa.

Avoimuuden ohella näkemyksellisyys ja suoraselkäisyys ovat Koivulammelle merkittäviä asioita omassa työssä, eivätkä ne hänestä ole vain päälle liimattuja hienoja sanoja. Se, että ne oikeasti toteutuvat, on yksi syy siihen, että hän on viihtynyt Fimpecillä niin kauan. Koivulammen mukaan ne toteutuvat projekteissa niin, että kommunikaatio on rehellistä, suoraa ja välitöntä sekä fimpeciläisten että muiden projektilaisten kesken.

”Esimerkiksi täällä Montevideon satamaterminaalihankkeessa ne näkyvät ja toteutuvat siten, että vaikka projektissa on muitakin kuin fimpeciläisiä, toimimme kuitenkin sillä tavalla, että olemme saumaton osa koko projektijohto-organisaatiota. Kaikkea toimintaa ohjaa loppupäämääränä projektin kokonaisetu.”

Mahdollisuus kehittyä

Avoimuuden rinnalla oman osaamisen kehittäminen on ollut Koivulammelle tärkeä osa työuraa Fimpecillä. Hän kokee, että omaa osaamista on pystynyt kehittämään ja päivittämään, koska tehtävät jokaisessa projektissa ovat poikenneet toisistaan.

”Toimenkuva ja vastuualueet projekteissa ovat olleet osittain samankaltaisia, mutta aina tehtäviin on tullut jonkin verran vaihtelua. Jokaisesta projektista olen oppinut paljon uutta ja hyödyllistä. Fimpecillä olen erityisesti saanut kokea, miten tällaisessa organisaatiossa pystytään järjestämään asiantuntijoille työmahdollisuuksia heidän omien vahvuuksiensa ja kehitystoiveidensa mukaisesti. Oikeastaan koko työurani Fimpecillä on ollut sellainen, että tehtäviä on tarjottu sellaisista projekteista, joissa toimenkuva ja työtehtävät vastaavat omaa osaamista ja tukevat sen kehittämistä”, Koivulampi kuvailee.

Hän kuvaa intohimoaan parempiin projekteihin myös oman osaamisen kautta.

”Tiedostan sen, että olen projektissa yksi palikka isommassa koneistossa. Ymmärrän sen, että oma rooli ja tehtävät, ovat ne sitten mitkä tahansa, ovat tärkeitä ja siksi haluan tehdä oman työni niin hyvin kuin mahdollista.”

Koivulampi kokee kasvaneensa Fimpecillä sekä ammatillisesti että muutenkin ihmisenä. Ammatilliseen kasvuun lukeutuu erityisesi teollisuuden rakennushankkeiden ymmärryksen syventyminen sekä se, miten niihin sovitettu tilaajavetoinen osaurakointimalli ja projektin johtaminen toimivat.

”Siinä mielessä olen kasvanut myös ihmisenä, että olen päässyt työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa, koska työkaverit ja kollegat vaihtuvat projektien myötä. Olen oppinut heiltä hiljaista tietoa, mutta myös oppinut tuntemaan paljon uusia ihmisiä, viimeisimmän projektin myötä ihan ympäri maailmaakin. Koen sen todella silmiä avaavana”, Koivulampi summaa.

Avaimet johtamiseen

Kun Koivulampi aloitti Fimpecillä, hänen työuransa oli vielä suhteellisen alkuvaiheessa. Fimpecillä on siis ollut suuri merkitys hänen työuralleen ja osaamiselleen. Koivulampi ei ole vielä toiminut johtoasemassa, mutta johtajuus ei välttämättä tarvitsekaan sitä vastaavaa nimikettä. Koivulampi näkee, että jos johtajuustehtäville avautuisi mahdollisuus tulevaisuudessa, hän olisi saanut Fimpecillä hyvät opit johtajana toimimiseen.

”Johtajuudesta olen Fimpecillä oppinut sen, että jos esihenkilötehtävissä joskus tulen toimimaan, kannattaa luoda sellainen työilmapiiri, jossa alaiset ja kollegat uskaltavat nostaa esiin mitä tahansa asioita. Tämä liittyy minusta erityisesti avoimuuteen, rehellisyyteen ja suoraselkäisyyteen, siihen että seisoo lupaamiensa asioiden takana ja toimii itse siten kuin edellyttää muidenkin toimivan. Fimpecillä tapahtuu juuri näin.”

Palaa uutisiin