Fimpec mukana FEM-tapahtumassa 30.10.2023 Fimpec osallistuu 31.10–2.11. 14th Fennoscandian Exploration and Mining (FEM) -tapahtumaan Levillä, Kittilässä. Tervetuloa mukaan tapaamaan ja haastamaan asiantuntijamme hyviin keskusteluihin! Konsultointiin, suunnitteluun ja projektijohtamiseen erikoistuneet huippuosaavat tiimimme ovat mukana lukuisissa teollisuuden ja energia-alan investointihankkeissa eri puolella Suomea ja maailmaa. Meiltä löytyy näkemystä, tietotaitoa ja kokemusta, joiden avulla ponnistamme käyntiin tavoitteesi ja projektisi malminetsintä- ja kaivannaisteollisuuden sektorilla. Messuosastollamme B23 paikalla ovat asiantuntijamme Luis Rudolphy, Sami Ström, Pekka Veisto, Timo Rantala ja Jarno Rannikko. 14th Fennoscandian Exploration and Mining (FEM)-tapahtuma on yksi Euroopan suurimpia ja merkittävimpiä malminetsintä- ja kaivannaisteollisuuden tilaisuuksia. Tapahtuma järjestetään 30.10.–2.11.2023 tapahtumakeskus Levi Summitissa. Tervetuloa!
Fimpecin Kumppanit-podcast alkaa 18.10.2023 Fimpecin Kumppanit-podcast on podcast-sarja, joka syventyy energia- ja teollisuussektorien kuumimpiin keskusteluaiheisiin ja kiehtoviin näkökulmiin. Podcastia hostaa Fimpecin markkinointi- ja viestintäjohtaja Maiju Hirvikallio. Hänen kanssaan aiheisiin pureutuvat syvällisesti ja kiinnostavasti vieraat, jotka ovat oman alansa huippuosaajia – yritysjohtajia ja innovaattoreita. Tarjolla on siis syvällistä tietoa ja innostavia tarinoita siitä, mihin energia- ja teollisuusmaailmassa ollaan menossa. Tervetuloa mukaan inspiroitumaan. Ensimmäinen osa on kuunneltavissa huomenna torstaina heti aamusta. » Siirry Kumppanit-podcast -sivulle Katso video Kumppanit-podcastista Hyväksy markkinointievästeet katsoaksesi videon.
Fimpec oli rakennuttamassa Koskisen uutta puunjalostusyksikköä osana tilaajan organisaatiota 12.10.2023 Koskisen Kärkölään valmistunut uusi sahalinja on yhtiön tähän mennessä suurin yksittäinen investointi. Sen myötä yrityksen sahaustoiminto siirtyi Järvelän keskustaajamasta sahatavaran jälkikäsittelyn ja jalostuksen yhteyteen Mäntsäläntielle Kärkölässä. Tämä lisäsi tuotannon synergiaa ja vähensi sahalaitoksen sisäiseen logistiikkaan liittyviä päästöjä merkittävästi. Uuden yksikön vuosituotanto on ensivaiheessa noin 400 000 kuutiometriä havusahatavaraa ja se nostaa sahauksen tuottavuutta noin 40 prosenttia aikaisempaan verrattuna. Työmaalla oli enimmillään samanaikaisesti töissä noin 150 henkilöä laiteasennusten ollessa kiivaimmillaan. Koskisen otti Fimpecin mukaan investointihankkeeseen jo varhaisessa vaiheessa ja se päätettiin yhdessä toteuttaa IPD-mallilla (Integrated Project Delivery), jossa Fimpec toimi osana tilaajan organisaatiota. Fimpecin vastuulla syksyllä 2021 käynnistyneessä investoinnissa oli rakentamisen suunnittelun johtaminen, hankinnat, rakentamisen aikataulutus sekä työmaan koordinointi, valvonta ja työturvallisuustehtävät. Koskisen projektijohtaja Lassi Santala kertoo, että Fimpecin valinnassa yhteistyökumppaniksi kokemus teollisuuden rakennuttajakonsultoinnissa puhui puolestaan. Hänen mukaansa Fimpec myös pystyi osoittamaan jo tarjousvaiheessa, että organisaatio pystyy mukautumaan oikein ja järkevästi mitoitetulla organisaatiolla hankkeen eri vaiheissa. Nämä lupaukset myös onnistuttiin pitämään hankkeen aikana. ”Fimpecin rooli hankkeessa teollisen rakentamisen ammattilaisena oli merkittävä. Me Koskisella määrittelimme tuotantolinjan layoutin ja tuotantoon liittyvät vaatimukset. Fimpec oli apuna rakennuttamassa kaiken infran, tuotantorakennukset ja tuotantolaitteiden perustukset tuotantolinjan ympärille kunnioittaen tuotantolinjan rakentamisen aikataulua ja tarpeita. Tässä rakentamisen ja tuotantolaitteiden asentamisen yhteensovittamisessa Fimpecin ammattitaito oli parhaimmillaan. Fimpecin on ollut meille ja on edelleen loistava valinta rakentamisen kumppanina”, Santala kiittelee. Investointihanke vietiin lävitse hyvällä yhteistyöllä Työmaapäällikkönä projektissa toiminut Markus Pekkola Fimpeciltä arvioi projektin sujuneen hyvin. Tästä kertoo omalta osaltaan myös se, että investointi vietiin lävitse aikataulussa ja budjetissa pysyen – ensimmäiset tukit kulkivat sahauslinjan läpi juuri etukäteen suunniteltuna päivänä. ”Onnistumisen taustalla oli hyvä yhteistyö tilaajan, urakoitsijoiden, laitetoimittajien ja suunnittelijoiden kesken. Erikseen täytyy kiittää Koskisen projektin johtoa siitä, kuinka he loivat yhteishenkeä ja perehdyttivät rakennuttamisorganisaation sahalaitoksen ominaispiirteisiin. Hankkeessa päästiin hyödyntämään teollisuuskohteissa hyväksi havaittuja toimintatapoja, mutta omaksuttavaa sahalaitoksen toiminnasta riitti”, Pekkola sanoo. Hän jatkaa, että rakennusvaiheen aikana työmaalla panostettiin myös tietoisesti siihen, että hyvä henki säilyy ja kaikilla on yhteinen päämäärä. Tässä työvälineenä olivat viikoittaiset koordinointipalaverit, joissa käytiin läpi seuraavan viikon työt ja yhteensovitettiin samalla alueella työskentelevien urakoitsijoiden työt. Palavereissa saatiin Pekkolan mukaan luotua hyvä, toiset huomioon ottava yhteishenki urakoitsijoiden välille. Hän korostaa myös järkevän aikataulun merkitystä. ”Lähtökohtaisesti projektilla oli hyvin suunniteltu aikataulu, joka piti, ja yllätyksien vaikutukset aikatauluun saatiin hallittua työnsuunnittelulla. Ja kun aikataulu pitää, muut projektin tärkeät osa-alueet kuten turvallisuus ja budjetti ovat paremmin hallittavissa. Hyvin pitäneestä rakentamisen aikataulusta saimme myös kiitosta laiteasentajilta. He pääsivät tekemään työtään silloin kun pitikin ja turvallisesti.” Koskisen ja Fimpecin yhteistyö jatkuu Hyvin onnistuneesta yhteistyöstä kertoo omalta osaltaan se, että Fimpecin työt Koskisen tehdasalueella Kärkölässä ovat jatkuneet puunjalostusyksikön investoinnin valmistumisen jälkeenkin. Koskisen on tehnyt investointipäätöksen uuden tukkien lajittelukentän rakentamisesta ja kanavakuivaamon laajentamisesta. Fimpecin vastuulla on näiden uusien kohteiden rakennuttaminen ja työmaavalvonta. Lisätietoja; Jarno Rannikko, liiketoimintajohtaja, teollisuus, Fimpec PMO p. 050 575 1716, jarno.rannikko(at)fimpec.com » Tutustu Koskisen uuden sahan rakennusvaiheisiin Koskisen puunjalostusyksikkö 2023 -sivuilla Koskisen Oyj on yli satavuotias suomalainen puunjalostusyhtiö. Sillä on kaksi liiketoimintasegmenttiä; Sahateollisuus valmistaa sahatavaraa ja jalosteita, Levyteollisuus valmistaa vaneria, ohutvaneria, viilua, lastulevyä sekä kevyiden ja raskaiden hyötyajoneuvojen sisustusratkaisuja Kore-brändin alla. Vuonna 2022 Koskisen liikevaihto oli 318 miljoonaa euroa.
Uutta tietoa teollisuuden rakennushankkeiden CO2-päästölaskentaan 10.10.2023 Kiinnostus rakennushankkeiden CO2-päästölaskentaa kohtaan on tällä hetkellä lisääntymässä nopeasti, kun mennään kohti vuotta 2025, jolloin rakennuslakiuudistus alkaa edellyttää rakennushankkeilta ilmastoselvityksen tekemistä. Etenkin teollisuusrakentamisen osalta aihetta koskevaa tutkimustietoa ja ohjeistusta on kuitenkin tarjolla vielä vähän. Siksi halusimme Fimpecissä selvittää perusteita teollisuuden rakennushankkeiden päästölaskennalle ja kokeilla käytännössä nykyaikaisen elinkaarimallinnusohjelman soveltuvuutta tähän käyttöön. Tutkimuksen aiheesta teki Fimpecin toimeksiannosta energiatekniikan insinööri (AMK) Mari Sippu lopputyönään Xamkissa (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu). Ohjasin opinnäytetyötä yhdessä Antti Laineen kanssa. Minun roolini oli tukea Maria laskentaan liittyvissä asioissa ja Laine tuki häntä teoriaosuudessa. Osana työtä tehtiin CO2 -päästölaskenta suuresta teollisuuden kohteesta ja vertailun vuoksi kerrostalokohteesta. Tiedot laskentaa varten saatiin omista dokumenteistamme ja tarvittavat materiaalitiedot tietomalleista. Tulokset osoittavat selkeän eron peruskiinteistörakentamisen ja teollisuuden rakentamishankkeiden välillä myös CO2-päästölaskennan näkökulmasta. Eroon vaikuttaa yleisesti ottaen se, että teollisuusrakentamisessa massat ovat suurempia ja rakenteissa käytetään enemmän terästä/rautaa. Nämä lisäävät CO2-päästöjä verrattuna esimerkiksi vastaavankokoiseen asuntorakentamiseen. Esimerkkikohteessa noin puolet päästöistä tuli laskennallisesta energiankulutuksesta ja puolet valmistuksesta ja rakentamisesta. Materiaalien valmistuksen osuus päästöistä oli 41 prosentti. Lähtötaso tulevien laskentojen pohjaksi Meille Fimpecissa tutkimuksen osana tehdyt päästölaskennat ovat tärkeää pohjatietoa CO2-päästölaskentapalvelullemme (Carbon Emission Management). Toteutuneiden päästöjen mittaaminen tarjoaa baselinen seuraavien kohteiden laskentaa varten. Tämä antaa mahdollisuuden verrata uuden hankkeen CO2-päästöjä näihin lukuihin ja tehdä valintoja, joilla voidaan varhaisessa vaiheessa hanketta puuttua hiilijalanjälkeen ja vähentää sitä esimerkiksi materiaalivalintojen ja mitoitusten avulla. Vielä tällä hetkellä tulosten vertailua rajoittaa se, että rakentamista koskevien päästöjen raja-arvoja ei ole julkistettu. Siten ei voida sanoa, ovatko mitatut arvot suuria vai pieniä. Raja-arvot tai ilmastoselvitys eivät sinänsä todennäköisesti tule koskemaan teollisuusrakentamista, joka on saanut vapautuksen myös energiatodistusvaatimuksesta. Haluamme kuitenkin olla osaltamme edistämässä ja mahdollistamassa ilmastovaikutusten vähentämistä tälläkin sektorilla silloin kuin tilaajalla on tarve siihen. Laskennassa tarvitaan rakennustekniikan ja elinkaarilaskennan tuntemusta Tärkeä osa työtä oli tutkia One Click LCA -elinkaarimallinnusohjelmiston soveltuvuutta päästölaskentaan käyttämällä sitä esimerkkikohteiden päästölaskennassa. Kyseessähän on ohjelmisto, jota ei ole ensisijaisesti tarkoitettu teollisuusrakentamiseen, mutta osoittautui soveltuvaksi tähänkin tarkoitukseen. One Click LCA -ohjelmistoon turvauduttiin, koska suoraan teollisuusrakentamiseen suunnattuja ohjelmia ei ole tarjolla. Ohjelmiston hyviä puolia on sen visuaalisuus, selkeys ja laajat raportointimahdollisuudet. Se tarjoaa esimerkiksi hankkeiden hiiljalan- ja hiilikädenjäljen laskentaraporttina, tietoa eniten päästöihin vaikuttavaista materiaaleista ja visuaaliset erittelyt eri osien ilmastovaikutuksista. Se myös antaa ohjelmiston arvion laskennan mahdollisista virhelähteistä. Teollisuusrakentamisen näkökulmasta huomioon pitää kuitenkin ottaa se, että tämänhetkiset tietokannat ja ohjeet soveltuvat paremmin asuin- ja toimistorakentamiseen kuin teollisuusrakentamiseen. Haasteita aiheuttavat esimerkiksi teollisuusrakentamiseen tyypillisesti liittyvä suurten tietomäärien käsittely, riittävän tarkkojen energiatietojen saaminen, pinta-alan ja kerroslukumäärän tulkitsemisen vaikeus sekä sen tulkitseminen, mitkä laitteet ja osat tietomalleista sisällytetään laskentaan. Tärkeä tähän liittyvä johtopäätös, jonka Sippu esittää opinnäytetyössään, on se, että laskennan tekeminen ja tulosten tulkinta vaatii rakennustekniikan ja elinkaarilaskennan tuntemusta. Meillä Fimpecissä tällaista osaamista on ja myös kokemusta ohjelmistojen käytöstä, joten CO2-päästölaskentapalvelut sopivat luontevasti osaksi toimintaamme. Kirjoittaja Mila Viksilä työskentelee asiantuntijana Fimpecin kustannusjohtamisen tiimissä hiilijalanjälkilaskennan ja digitaalisten ratkaisuiden parissa. Lisätietoja Fimpecin Carbon Emission Management -palvelusta Johan Appelqvist, operatiivinen johtaja, kustannusjohtaminen, Fimpec PMO p. 050 466 0907, johan.appelqvist(at)fimpec.com
Metsä Groupin uusi biotuotetehdas Kemissä käynnistyi – Fimpec vastasi rakennuttamisesta ja asennusjohtamisesta 26.9.2023 Kemin uutta biotuotetehdasta koskevat luvut ovat massiivisia. Investoinnin arvo on noin 2,02 miljardia euroa. Tehdas valmistaa vuodessa 1,5 miljoonaa tonnia havu- ja lehtipuusellua, lukuisia muita biotuotteita sekä 2 terawattituntia uusiutuvaa sähköä. Tuotanto-, ympäristö- ja energiatehokkuudeltaan tehdas on maailman huippua eikä se käytä lainkaan fossiilisia polttoaineita. Samalla tavalla mittava oli rakennusurakka. Enimmillään työmaa-alueella työskenteli päivittäin keskimäärin jopa 4 000 henkilöä helmikuussa 2023. Kokonaisuudessaan rakennusvaiheen työllisyysvaikutusten arvioidaan olevan lähes 10 000 henkilötyövuotta. Asennusten työmaapäällikkönä hankkeessa toimiva operatiivinen johtaja Timo-Pekka Aaltonen Fimpecistä arvioi, että tällaiseen valtavaan projektiin osallistuminen on haastavaa mutta samalla hyvin opettavaista. Hänen mukaansa ratkaisevan tärkeää projektissa oli hyvä ja avoin yhteistyö eri osapuolten kesken. ”Toiminnassa näkyi se, että kaikilla oli yhteinen päämäärä ja sitä kohti mentiin yhtenä joukkueena. Tällaisessa isossa hankkeessa sillä on aivan erityinen merkitys, koska päätöksiä tehdään projektin aikana valtava määrä. Hyvä yhteistyö ja avoimuus auttavat keskittymään olennaisiin asioihin sekä luovat pohjaa ratkaisujen löytämiseen ja tarvittavien päätösten tekemiseen nopeasti. Se auttoi myös toimimaan koronapandemian ja Ukrainan tapahtumien aiheuttamissa poikkeusoloissa” Uusi etappi pitkäaikaisessa yhteistyössä Metsä Fibren kanssa Fimpecille osallistuminen Kemin biotuotetehtaan rakentamiseen oli jatkoa pitkäaikaiselle yhteistyölle Metsä Fibren ja laajemmin Metsä Groupin kanssa. Edellinen suuri Metsä Fibren projekti, jossa Fimpec oli mukana, oli mittakaavaltaan lähes Kemin kokoinen Äänekosken biotuotetehdasinvestointi. ”Yhteistyömme on ollut hedelmällistä. Asiantuntijamme ovat toimineet Fimpecille ominaiseen tapaan tiiviinä osana Metsä Fibren toteutusorganisaatiota ja yhdessä on haettu avoimesti uusia ja tehokkaita toimintatapoja. Esimerkiksi täällä Kemissä hyödynnettiin paljon niitä kokemuksia, joita Äänekosken investoinnista saatiin asioista, joita kannattaa ottaa huomioon. Ja aivan samalla tavalla nytkin on syntynyt ajatuksia siitä, miten tällaista hanketta voisi viedä eteenpäin vielä paremmin”, Aaltonen sanoo. ”Fimpec oli meille tuttu toimija jo Äänekosken biotuotetehdasprojektista, joten heidän valintansa pääyhteistyökumppaniksi myös Kemi-projektiin oli meille luonnollinen valinta. Yhteistyö on ollut hyvää ja sujuvaa koko projektin ajan. Fimpecin ammattitaitoinen porukka on ollut osana varmistamassa projektin etenemisen aikataulussa ja sen, että tehdas käynnistyi suunnitelman mukaisesti”, Kemin biotuotetehdasprojektin projektijohtaja Jari-Pekka Johansson toteaa. Arvokasta kokemusta ja pääomaa Fimpecille Fimpec vastasi Kemin investoinnissa rakentamisvaiheen rakentamisesta sekä mekaanisten asennusten projektinjohdosta ja asennusvalvonnasta Metsä Fibren organisaatiossa. Enimmillään työmaalla oli yhtäaikaisesti noin 45 fimpecläistä, mutta edelleen paikalla on kymmenkunta henkilöä Fimpecistä. ”Teemme sekä rakentamisen että asennusten osalta tarkastuksia ja puutelistoja sekä valvomme, että jälkityöt tulevat tehdyksi asianmukaisesti. Samoin tarjoamme tarvittaessa tukea käyntiinajohenkilöstölle. Eli lähellä maalia ollaan”, Aaltonen sanoo. Kaikkiaan hän kuvailee projektia palkitsevaksi kokemukseksi sekä Fimpecille yrityksenä että yksittäisen työntekijän kannalta. Vastaavankokoisia projekteja ei monen työuralle satu välttämättä lainkaan. ”Sen tiedän, että niin meillä Fimpecissä kuin muidenkin toimijoiden osalta on koettu, että tässä projektissa on ollut hienoa olla mukana. Se on ainutlaatuinen referenssi ja tarjoaa tärkeä oppia, joita sekä yritys että työntekijä voivat hyödyntää jatkossa niin työmaahallinnon, rakentamisen kuin asentamisenkin näkökulmasta. Lisätietoja: Timo-Pekka Aaltonen, operatiivinen johtaja, Fimpec PMO Oy p. +358 40 503 5812, timo-pekka.aaltonen(at)fimpec.com Lue lisää Metsä Groupin verkkosivuilta » Metsä Groupin Kemin kartonki- ja biotuotetehtaat on käynnistetty
Stora Enson Oulun muutosprojekti etenee, Fimpecissä käynnistymässä tiivein suunnitteluvaihe 14.9.2023 Kuva: Stora Enso Stora Enson lokakuussa 2022 julkistama miljardihanke Oulun tehtaan käytöstä poistetun paperikone 6:n muuntamisesta kuluttajapakkauskartonkilinjaksi on edennyt vaiheeseen, jossa Fimpecin vastuulla oleva muunnostyön toteutussuunnittelu on täydessä vauhdissa. ”Suunnittelu on käynnistynyt ja olemme edenneet perussuunnittelusta detaljisuunnitteluvaiheeseen. Samoin olemme aloittamassa asennusdokumentoinnin tekemistä. Suunnittelukuorma kasvaa parin seuraavan kuukauden aikana huippuunsa ja jatkuu sellaisena muutaman kuukauden eteenpäin. Tarkoitus on, että kesään mennessä kiivain vaihe on ohitse”, kertoo projektia Fimpecissä vetävä myynti- ja projektipäällikkö Reijo Parkkinen. ”Kooltaan tämä on yksi suurimmista suunnittelutoimeksiannoistamme. Kyseessä on siten meille todella merkittävä projekti, jossa pääsemme näyttämään osaamistamme toden teolla”, hän jatkaa. Fimpecin vastuulla hankkeessa olevaan toteutussuunnitteluosuuteen sisältyy prosessisuunnittelu, tehdassuunnittelu, putkistosuunnittelu, prosessisähkösuunnittelu, rakennussähkösuunnittelu, instrumentointisuunnittelu ja LVI-suunnittelu. Jo aikaisemmin Fimpec on osallistunut projektiin esisuunnittelun. ”Tähän mennessä työ on edennyt suunnittelun osalta kokonaisuudessaan hyvin. Siinä tärkeä merkitys on hyvällä yhteistyöllä Stora Enson kanssa. Eteenpäin on menty hyvässä yhteisymmärryksessä”, Parkkinen arvioi. Fimpecille sopiva toimeksianto Fimpec Engineeringin liiketoimintajohtaja Harri Soininen luonnehtii projektin olevan hyvin Fimpecille sopiva toimeksianto. Siinä yhdistyy vaatimus metsäteollisuuteen ja muutosprojekteihin liittyvästä suunnitteluosaamisesta. ”Meiltä on kokemusta vastaavista projekteista ja tarvittavat valmiudet niiden läpiviemiseen. Ennen kaikkeahan siihen tarvitaan ammattitaitoisia ihmisiä, suunnittelijoita, jotka osaavat asiansa. Toisaalta tarvitaan hyvät työkalut, joissa yksi vahvuutemme on integroitu suunnitteluympäristö suunnittelutiedon käsittelyyn. Kolmas tärkeä asia on hyvä työn koordinointi”, hän listaa. ”Omalta osaltani haluan korostaa suunnittelijoidemme ammattitaitoa ja taitavuutta. Sen merkitys vain korostuu tällaisissa projekteissa, joiden luonteeseen kuuluvat eteen tulevat yllätykset, kun toimintoja suunnitellaan olemassa oleviin tiloihin. Tarvitaan kykyä muutoksenhallintaan”, Parkkinen lisää. Stora Enson Oulun tehdasalue on Fimpecille tuttu ympäristö Erityinen piirre meneillään olevassa hankkeessa on se, että Stora Enson Oulun tehdas on Fimpecille hyvin tuttu toimintaympäristö. Jatkumo siihen liittyvissä toimeksiannoissa ja yhteistyössä Stora Enson kanssa on pitkä. ”Vastasimme osasta toteutussuunnittelua ja rakennuttamispalveluja, kun Oulun tehtaan toinen paperikone (PK 7) muunnettiin tuottamaan aaltopahvin pintakartonkia vuonna 2021 valmistuneessa investoinnissa. Olimme myös suunnittelemassa kumpaakin alkuperäistä paperikonetta 1990-luvulla, joten meillä on läheinen suhde tähän tehtaaseen”, Soininen ja Parkkinen kertovat. Lisätietoja Fimpecin osuudesta hankkeessa ja palveluistamme Reijo Parkkinen, myynti- ja projektipäällikkö, Fimpec Engineering Oy p. 0400 682 272, reijo.parkkinen(at)fimpec.com Harri Soininen, liiketoimintajohtaja, Fimpec Engineering Oy p. 040 552 5814, harri.soininen(at)fimpec.com Tietoa projektista Stora Enson verkkosivuilla » Stora Enson Oulun tehdas uusien tuotteiden ja tekijöiden myötä matkalla parhaaksi
Fimpec tukee kestävän energian opetusta lapsille Tallinnassa järjestettävän Enerhack-leirin kumppanina 3.7.2023 Kuvat: Enerhack Enerhack-leiri on poikkeuksellinen hanke, jonka tavoitteena on tukea nuorten mielikuvituksen kehitystä ja herättää kiinnostusta kestävän energian sektorille. Leiri on suunniteltu lumoamaan noin 600 iältään 7–16-vuotiasta lasta arvostetussa Tallinnan teknillisessä yliopistossa Virossa. Lapsille ja nuorille maksuton Enerhack tarjoaa syventävän ja vuorovaikutteisen kokemuksen, joka inspiroi seuraavaa sukupolvea tiedolla ja taidolla kunnioittaen ympäristöä. Leiri pyrkii kannustamaan lapsia ympäristötietoiseen ajatteluun ja rohkaisemaan heitä osallistumaan paremman tulevaisuuden rakentamiseen keskittyen uusiutuvaan energiaan, lämpöenergiaan, sähköenergiaan ja liikenteeseen. Fimpec osallistuu yhdessä HeatConsultin kanssa Enerhack-leirin tukemiseen ja toteutukseen vuonna 2023. Haluamme omalta osaltamme kannustaa lapsia ja nuoria insinöörien tärkeisiin työtehtäviin kestävän kehityksen edistäjinä. Tavoitteenamme on herättää kiinnostus kestäviin ratkaisuihin sekä sytyttää elinikäinen intohimo insinöörialaa ja innovaatioita kohtaan jo varhaisessa iässä. HeatConsult OÜ:n toimitusjohtaja Igor Krupenski Enerhack-leirillä. Enerhackiin osallistumsen takana on HeatConsultin toimitusjohtaja ja Viron insinööriyhdistyksen puheenjohtaja Igor Krupenski. HeatConsult on ollut Enerhackin tukija jo kolmen vuoden ajan ja nyt Fimpec on liittynyt tukemaan leiriä vahvistaen entisestään kestävän koulutuksen edistämistä ja seuraavan sukupolven tietouden kasvattamista toimialalla. ”On erittäin tärkeää omalta osaltamme edistää insinöörialan houkuttelevuutta, jotta saamme tulevaisuuden huippuammattilaisia rakentamaan yhteiskuntaamme kestävämpiä ratkaisuja”. ”Tämä on jo järjestyksessään kolmas leiri. Aiemmissa tapahtumissa on vieraillut lähes 2 000 osallistujaa, mikä kertoo sen suosiosta. Tallinnan teknillisen yliopiston tutkijoiden lisäksi leirille tulee yli 30 vierailijaluennoitsijaa, esimerkiksi Viron presidenttinä vuosina 2016–2021 toiminut Kersti Kaljulaidin, opetus- ja tiedeministeri Kristiina Kallas sekä Elinkeino- ja viestintäministeriön energiayksikön varapääsihteeri Timo Tatar”, Krupenski kertoo. Enerhack-leiri tarjoaa lapsille ja nuorille ainutlaatuisen ympäristön osallistua käytännön toimintoihin, työpajoihin ja kokeisiin, joissa heille tarjotaan syvällisiä kokemuksia energia-alan jännittävistä mahdollisuuksista. Jakamalla tietoa ja herättämällä uteliaisuutta, tavoitteena on tukea uutta sukupolvea, joka innovoi, luo kestäviä ratkaisuja ja muovaa vihreämpää tulevaisuutta meille kaikille. Lisätietoja Igor Krupenski, toimitusjohtaja, Heatconsult OÜ puh. +372 5800 3989, igor@heatconsult.ee
Turun seudun puhdistamo Oy:n investointi maaliin aikataulussa ja alle budjetin – uusi poistoputki ja UV-laitos vihittiin käyttöön toukokuussa 9.6.2023 Kallion sisään rakennettu UV-laitostila. Uusi poistoputki ja UV-hygienisointilaitos lisää Turun seudun puhdistamon kapasiteettia ja toimintavarmuutta merkittävästi. Lisäksi puhdistusprosessi on entistä tehokkaampi, kun normaalin puhdistusprosessin jälkeen jätevedelle suoritetaan vielä UV-hygienisointi. Prosessissa jätevesi puhdistuu hygieenisesti uimakelpoiseksi ja hygieeninen ympäristökuormitus Turun merialueelle vähentyy. Fimpec mukana toteuttamassa Turun seudun puhdistamo Oy:n historian suurinta investointia Fimpec PMO Oy vastasi hankkeen projektinjohdosta, valvonnasta, turvallisuuskoordinoinnista, kustannusseurannasta sekä projektiraportoinnista tilaajan johdolle vuosina 2020–2023. Hankkeeseen osallistui usean eri palvelusektorin osaajia Fimpecistä. ”Meille fimpeciläisille on ollut hienoa työskennellä näin laajassa ja ainutlaatuisessa hankkeessa tiiviissä yhteistyössä Turun seudun puhdistamo Oy:n ammattitaitoisen henkilöstön sekä muiden osapuolten kanssa”, sanoo hankkeessa Fimpecin projektinjohtopalveluista vastannut operatiivinen johtaja Esa Kunnassaari. Hanke saatiin maaliin aikataulussa ja alle budjetin Projektin hankinnat toteutettiin julkisina hankintoina. Hankkeen hyväksytty kustannusarvio oli 48 miljoonaa euroa ja toteutuksen arvo on noin 45 miljoonaa euroa. Huolimatta laajan hankkeen monimuotoisuudesta, Suomen maaperäolosuhteissa aiemmin koettelemattomasta tekniikasta ja maailmantilanteiden isoista muutoksista, hanke valmistui aikataulussa ja alitti budjetin. Poistoputki otettiin täysimittaiseen käyttöön vuonna 2022 heinäkuun alussa ja UV-hygienisointilaitoksen koekäyttö aloitettiin tammikuussa 2023. UV-laitos otettiin käyttöön maaliskuun lopussa tänä vuonna. Laajan ja monimuotoisen hankkeen maaliin vieminen on edellyttänyt lukuisten toimijoiden tiivistä yhteistyötä yhteisen päämäärän eteen. ”Poistoputkihanke kokonaisuudessaan on loistava esimerkki eri sidosryhmien yhteistoiminnan onnistumisesta. Fimpecin toiminta ja osaaminen edesauttoi merkittävästi hankkeen valmistumisessa suunnitellusti”, kertoo Turun seudun puhdistamo Oy:n toimitusjohtaja Mirva Levomäki. Ensimmäisenä Suomessa: putkilinja asennettiin maahan tunkkaamalla MTBM-menetelmällä häiriötä aiheuttamatta Putkilinjan uudistaminen käsitti noin 800 metrin pituisen ja sisähalkaisijaltaan 2,5 metrisen teräsbetonisen poistoputkilinjan asentamisen maahan tunkkaamalla MTBM-menetelmällä. Tämä on ensimmäinen tämän mittaluokan kohde, joka toteutettiin kyseisellä menetelmällä Suomessa. Putkilinja tunkattiin maaperään noin 8 metrin syvyyteen. Menetelmän avulla voitiin minimoida työn aiheuttama hiilijalanjälki sekä ympäristön kokemat haitat, kun maaperää kaivettiin auki ainoastaan putkilinjan aloitus- ja lopetuskohdissa. Putkilinjaa tunkattiin kunnallistekniikan ja liikenteen häiriintymättä vilkkailla katualueilla. » Lue lisää täältä. Aloituskaivanto Turun satamassa (vasemmanpuoleinen kuva) ja lopetuskaivo Hansapuistossa (oikeanpuoleinen kuva). Tilan louhinta purkutunnelia ja UV-hygienisointilaitosta varten vaati teknistä osaamista ja hyvää vuorovaikutusta alueen asukkaiden ja toimijoiden kanssa Toinen merkittävä osa hankekokonaisuutta oli 300 metriä pitkän purkutunnelin louhinta sekä UV-hygienisointilaitoksen vaatiman tilan louhinta. UV-laitos ja purkutunneli louhittiin aiemmin rakennetun ja toiminnassa olevan maanalaisen puhdistamon yhteyteen. UV-laitokselta purkutunneli louhittiin Hansapuistoon, jossa purkutunneli yhtyy 804 metrin pituiseen tunkattuun putkilinjaan. Poistotunnelin ja -putken kokonaispituus on 1 104 metriä. UV-hygienisointilaitosta varten tarvittava tila louhittiin vaativissa olosuhteissa asuinkerrostalojen ja päiväkodin läheisyydessä. Louhinta ulottui osin toiminnassa olevan päiväkodin alapuolelle. Hankkeen aikana pyrittiin minimoimaan mahdolliset ympäristölle koituvat häiriöt työn huolellisella ennakkosuunnittelulla, tärinäseurannalla ja kiinteistöjen katselmoinneilla. ”Louhintavaiheessa tuli huomioida muun muassa jo aiemmin rakennetun ja täydessä toiminnassa olevan Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon häiriötön toiminta. Lisäksi louhintatyön vaiheistuksissa huomioitiin myös päiväkodin lasten uniajat. Kyseisessä urakkavaiheessa kiinnitettiin erityistä huomioita ympäristön tiedottamiseen ja esitettyjen kysymysten läpikäyntiin yhdessä lähialueen asukkaiden ja toimijoiden kanssa”, Kunnassaari toteaa. Investoinnin viimeinen osa, UV-hygienisointilaitos, luovutettiin puhdistamolle 30.3.2023 Kuva UV-hygienisoinnista. UV-hygienisointilaitoksen valmistumisen myötä koko investointihanke saatiin päätökseen maaliskuussa 2023. Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon yhteyteen maan alle rakennetussa UV-laitoksessa jätevedet hygienisoidaan ennen poistoputkeen johtamista. UV-hygienisoinnin vaikuttavuutta on jo kontrolloitu seurantamittauksilla ja saadut tulokset ovat olleet erinomaisia. ”Työssä on ollut koko hankkeen ajan erityistarpeita, joiden ratkomisessa työmaalla toiminut osaajien verkosto on suoriutunut hienosti. UV-hygienisointilaitoksen rakentaminen on ollut monimuotoinen osa hanketta, jossa UV-hygienisointilaitoksen toiminnat on yhteensovitettu osaksi toiminnassa olevaa jätevedenpuhdistamoa”, Kunnassaari toteaa. » Lue lisää täältä. ”Kyseinen urakkavaihe edellytti tiivistä vuorovaikutusta Turun seudun puhdistamon käyttöhenkilökunnan, Fimpecin henkilöstön ja urakoitsijana toimineen Skanska Infra Oy:n välillä”, Kunnassaari sanoo. ”Yhteistyö Fimpecin ammattilaisten kanssa sujui erinomaisesti! Tilaajan edustajana voi olla erittäin tyytyväinen lopputulokseen ja tulemaan”, sanoo Turun seudun puhdistamo Oy:n tekninen päällikkö Jarno Arfman. ”Turun seudun puhdistamon poistoputki- ja UV-laitoshanke on ollut Fimpecille merkittävä päänavaus julkisen sektorin laitoshankkeisiin”, toteaa liiketoimintajohtaja Jorma Paananen. Palkittu hanke Turun seudun puhdistamo Oy:n innovatiivinen investointi on saanut jo rakennusaikana tunnustusta: Turun hyvän rakentamisen palkinto 2023, kunniamaininta Ground Engineering Awards 2022 -kilpailun finalisti sarjassa “International Project of the Year” Suomen Rakennusinsinööriliiton RIL-Palkinto 2021 -kilpailussa jaettu 2. sija Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistyksen ”Vuoden työ 2021” -palkinto Lisätietoja Esa Kunnassaari, operatiivinen johtaja, Fimpec PMO Oy p. 0400 702 621, esa.kunnassaari@fimpec.com
Fimpec vastasi projektinjohtotehtävistä Kuhankosken vesivoimalaitoshankkeessa 8.6.2023 Kuvat: Tomi Immonen Kuhankosken vesivoimalaitos on Koskienergia Oy:n historian suurin investointihanke, jonka budjetti oli noin 20 miljoonaa euroa. Hankkeessa Kuhankoskelle rakennettiin moderni vesivoimalaitos ja veden ohjaamista varten kokonaan uusi, osittain kalliotunnelissa kulkeva kanava. Lisäksi vaelluskalojen vanha tekninen kalatie sai rinnalleen uuden, luonnonmukaisen kalatien. Kuhankosken vanha, vuosina 1919 – 1925 rakennettu voimalaitos jää toimimaan uuden vesivoimalaitoksen rinnalle varalaitokseksi. Uusi voimalaitos tuottaa sähköä noin 40 prosenttia vanhaa laitosta enemmän, ja nostaa vuotuisen tuotannon vajaasta 25 GWh:sta 35 GWh:iin. Projekti vietiin läpi tavoitellussa aikataulussa Hankkeen projektipäällikkönä, turvallisuuskoordinaattorina ja rakennustöiden valvojana toiminut Tommi Rissanen Fimpeciltä kuvailee kohdetta ainutlaatuiseksi. Suomessa ei ole rakennettu Kuhankosken kaltaisia uusia vesivoimalaitoksia kymmeniin vuosiin. Hanke oli haastava ja pitkäkestoinen – työmaainfran rakentaminen, mittava kalliorakentaminen louhimisineen, voimalaitoksen erittäin vaativa paikallavalurakentaminen sekä töiden yhteensovittaminen eri osapuolten kesken vaativat tekijöiltä paljon. ”Esimerkiksi paikallavaluja tehtiin puolentoista vuoden aikana satana eri päivänä yhteensä noin 130 kappaletta, valuosien kokojen vaihdellessa muutamasta kuutiosta useisiin satoihin kuutioihin, ja ne sisälsivät myös valtavien turbiininosien kiinnivalut. Koska turbiininosia valettiin paikalleen betonirakenteeseen töiden etenemän mukaan kolmessa eri vaiheessa, pääurakoitsija SRV Infran ja laitoksen turbiinitoimittajan Andritzin aikataulut täytyi yhteensovittaa tarkasti”, hän toteaa. Haasteista huolimatta projekti saatiin valmiiksi aikataulussa. Kalliorakentaminen ja avolouhinta alkoivat marraskuussa 2020, tunnelilouhinta vuoden 2021 alussa ja voimalaitoksen paikallavalutyöt kesäkuussa 2021. Elementtirakenteinen voimalarakennus nousi paikoilleen noin kuukaudessa kesällä 2022, jonka jälkeenkin paikallavalut jatkuivat vielä marraskuuhun asti. Rakennusurakka valmistui tammikuussa 2023, jonka jälkeen voimalaitoksella tehtiin laitteiden asentamiseen ja automaatioon liittyviä töitä sekä rakennusurakan viimeistelytöitä. Voimalaitoksen koekäyttö alkoi maaliskuussa 2023, jonka jälkeen se otettiin tuotantokäyttöön huhtikuussa. Tämän jälkeen voimalaitoksella on tehty rakennusurakan viimeistelytöitä. Laitoksen virallinen vihkimistilaisuus järjestettiin 2.6.2023. ”Puskimme projektin aikataulussa maaliin hyvällä yhteistyöllä eri osapuolten kanssa. Aikataulussa pysymisen tärkeys näkyi tänä keväänä, kun kevättulvat saatiin talteen ja molemmat voimalaitokset kävivät täydellä teholla muutaman viikon ajan ennen kuin virtaama joessa alkoi laskea”, Rissanen summaa. Budjetti ja laatu kulkivat käsikädessä Hankkeen budjetti oli reilut 20 miljoonaa euroa, jonka sisällä se myös toteutui. Rissanen arvioi, että tähän vaikuttivat ennen kaikkea Koskienergian nopea ja selkeä päätöksenteko, joustava yhteistyö laitetoimittajan kanssa, haasteiden ennakointi, tarkka projektinjohto ja töiden valvonta. Laadulla on hänen mukaansa tämän kaltaisissa toteutuksissa erityisen suuri merkitys, koska kohdetta on vaikea korjata jälkikäteen. Erityisenä onnistumisena Rissanen nostaa myös työturvallisuuden toteutumisen työmaalla: erittäin vaikeista olosuhteista huolimatta työmaalla sattui vain kaksi poissaoloon johtanutta tapaturmaa, joista selvittiin muutaman päivän sairauslomalla. Vihreä siirtymän hanke varmoissa käsissä Fimpec on viime vuosien aikana osallistunut useisiin vihreän siirtymän keskeisiin hankkeisiin, kuten tuuli-, aurinko-, vetylaitosten suunnittelu- ja projektinjohtotöihin. ”Vesivoima on tärkeä voimavara Suomessa, ja Koskienergia Oy on Kuhankoskella tarttunut modernilla otteella haasteisiin, joita muuttuvan maailman omavarainen energiatuotanto on tuonut mukanaan. Tässä hankkeessa olemme yhdessä Koskienergian, AFRYn, SRV:n, Instan ja Andritzin kanssa pystyneet tekemään perusteellista työtä suunnittelun, teknisten ratkaisujen ja projektin toteutuksen parissa”, sanoi Fimpecin liiketoimintajohtaja Jorma Paananen voimalaitoksen vihkitilaisuudessa. Kuhankosken uusi voimalaitos Maksimiteho 5,4 MW. Vuotuinen tuotanto noin 35 GWh, yhdessä vanhan voimalaitoksen kanssa lähes 40 GWh. Kaksi turbiinia ja generaattoria. Vesi uuteen koneasemaan ohjataan uuden, 100 metriä pitkän tunnelin kautta. Pudotuskorkeus noin 3,5 metriä (Saraaveden ja Leppäveden korkeuksien mukaan). Kahden uuden turbiinin läpi virtaa vettä yhteensä maksimissaan 160 m³ sekunnissa. Uuden ja vanhan koneaseman väliin rakennettiin luonnonmukainen, mutkitteleva kalatie. Hankkeessa toteutettiin lämmön talteenottojärjestelmä, joka ottaa muuntajissa ja uudella koneasemalla syntyvän lämmön talteen ja ohjaa sen vanhan voimalaitoksen lämmitykseen Budjetti hieman yli 20 miljoonaa euroa. Rakentaminen 2020–2023. Lisätiedot Jorma Paananen, liiketoimintajohtaja, Fimpec PMO p. 040 347 373, jorma.paananen(at)fimpec.com Tommi Rissanen, projektipäällikkö, Fimpec PMO p. 040 556 7828, tommi.rissanen(at)fimpec.com