Uutta tietoa teollisuu­den rakennus­hankkeiden CO2-päästö­laskentaan

Kiinnostus rakennushankkeiden CO₂-päästölaskentaa kohtaan on tällä hetkellä lisääntymässä nopeasti, kun mennään kohti vuotta 2025, jolloin rakennuslakiuudistus alkaa edellyttää rakennushankkeilta ilmastoselvityksen tekemistä. Etenkin teollisuusrakentamisen osalta aihetta koskevaa tutkimustietoa ja ohjeistusta on kuitenkin tarjolla vielä vähän.

Siksi halusimme Fimpecissä selvittää perusteita teollisuuden rakennushankkeiden päästölaskennalle ja kokeilla käytännössä nykyaikaisen elinkaarimallinnusohjelman soveltuvuutta tähän käyttöön. Tutkimuksen aiheesta teki Fimpecin toimeksiannosta energiatekniikan insinööri (AMK) Mari Sippu lopputyönään Xamkissa (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu). Ohjasin opinnäytetyötä yhdessä Antti Laineen kanssa. Minun roolini oli tukea Maria laskentaan liittyvissä asioissa ja Laine tuki häntä teoriaosuudessa.

Osana työtä tehtiin CO₂ -päästölaskenta suuresta teollisuuden kohteesta ja vertailun vuoksi kerrostalokohteesta. Tiedot laskentaa varten saatiin omista dokumenteistamme ja tarvittavat materiaalitiedot tietomalleista.

Tulokset osoittavat selkeän eron peruskiinteistörakentamisen ja teollisuuden rakentamishankkeiden välillä myös CO₂-päästölaskennan näkökulmasta. Eroon vaikuttaa yleisesti ottaen se, että teollisuusrakentamisessa massat ovat suurempia ja rakenteissa käytetään enemmän terästä/rautaa. Nämä lisäävät CO₂-päästöjä verrattuna esimerkiksi vastaavankokoiseen asuntorakentamiseen. Esimerkkikohteessa noin puolet päästöistä tuli laskennallisesta energiankulutuksesta ja puolet valmistuksesta ja rakentamisesta. Materiaalien valmistuksen osuus päästöistä oli 41 prosentti.

Lähtötaso tulevien laskentojen pohjaksi

Meille Fimpecissa tutkimuksen osana tehdyt päästölaskennat ovat tärkeää pohjatietoa CO₂-päästölaskentapalvelullemme (Carbon Emission Management). Toteutuneiden päästöjen mittaaminen tarjoaa baselinen seuraavien kohteiden laskentaa varten. Tämä antaa mahdollisuuden verrata uuden hankkeen CO₂-päästöjä näihin lukuihin ja tehdä valintoja, joilla voidaan varhaisessa vaiheessa hanketta puuttua hiilijalanjälkeen ja vähentää sitä esimerkiksi materiaalivalintojen ja mitoitusten avulla.

Vielä tällä hetkellä tulosten vertailua rajoittaa se, että rakentamista koskevien päästöjen raja-arvoja ei ole julkistettu. Siten ei voida sanoa, ovatko mitatut arvot suuria vai pieniä. Raja-arvot tai ilmastoselvitys eivät sinänsä todennäköisesti tule koskemaan teollisuusrakentamista, joka on saanut vapautuksen myös energiatodistusvaatimuksesta. Haluamme kuitenkin olla osaltamme edistämässä ja mahdollistamassa ilmastovaikutusten vähentämistä tälläkin sektorilla silloin kuin tilaajalla on tarve siihen.

Laskennassa tarvitaan rakennustekniikan ja elinkaarilaskennan tuntemusta

Tärkeä osa työtä oli tutkia One Click LCA -elinkaarimallinnusohjelmiston soveltuvuutta päästölaskentaan käyttämällä sitä esimerkkikohteiden päästölaskennassa. Kyseessähän on ohjelmisto, jota ei ole ensisijaisesti tarkoitettu teollisuusrakentamiseen, mutta osoittautui soveltuvaksi tähänkin tarkoitukseen. One Click LCA -ohjelmistoon turvauduttiin, koska suoraan teollisuusrakentamiseen suunnattuja ohjelmia ei ole tarjolla.

Ohjelmiston hyviä puolia on sen visuaalisuus, selkeys ja laajat raportointimahdollisuudet. Se tarjoaa esimerkiksi hankkeiden hiiljalan- ja hiilikädenjäljen laskentaraporttina, tietoa eniten päästöihin vaikuttavaista materiaaleista ja visuaaliset erittelyt eri osien ilmastovaikutuksista. Se myös antaa ohjelmiston arvion laskennan mahdollisista virhelähteistä.

Teollisuusrakentamisen näkökulmasta huomioon pitää kuitenkin ottaa se, että tämänhetkiset tietokannat ja ohjeet soveltuvat paremmin asuin- ja toimistorakentamiseen kuin teollisuusrakentamiseen. Haasteita aiheuttavat esimerkiksi teollisuusrakentamiseen tyypillisesti liittyvä suurten tietomäärien käsittely, riittävän tarkkojen energiatietojen saaminen, pinta-alan ja kerroslukumäärän tulkitsemisen vaikeus sekä sen tulkitseminen, mitkä laitteet ja osat tietomalleista sisällytetään laskentaan.

Tärkeä tähän liittyvä johtopäätös, jonka Sippu esittää opinnäytetyössään, on se, että laskennan tekeminen ja tulosten tulkinta vaatii rakennustekniikan ja elinkaarilaskennan tuntemusta. Meillä Fimpecissä tällaista osaamista on ja myös kokemusta ohjelmistojen käytöstä, joten CO₂-päästölaskentapalvelut sopivat luontevasti osaksi toimintaamme.

Kirjoittaja Mila Viksilä työskentelee asiantuntijana Fimpecin kustannusjohtamisen tiimissä hiilijalanjälkilaskennan ja digitaalisten ratkaisuiden parissa.

Lisätietoja Fimpecin Carbon Emission Management -palvelusta

Johan Appelqvist, operatiivinen johtaja, kustannusjohtaminen, Fimpec PMO
p. 050 466 0907, johan.appelqvist(at)fimpec.com

Palaa uutisiin