Kumppanit-podcast: Vedystäkö Suomen talouden uusi kivijalka? – vieraana Herkko Plit

”Vetytalous voi tuoda Suomeen kymmenien miljardien investoinnit ja synnyttää jopa satojatuhansia työpaikkoja pitkässä juoksussa. Siitä voi rakentua maamme uusi taloudellinen kivijalka.” Näin arvioi Fimpecin Kumppanit-podcastissa vetytalouteen syvällisesti perehtynyt Herkko Plit, jonka perustama P2X Solutions rakentaa parhaillaan Harjavaltaan Suomen ensimmäistä teollisen mittakaavan vihreän vedyn ja synteettisen metaanin tuotantolaitosta.

Tällä hetkellä vetytaloudessa kyse on ennen kaikkea potentiaalista, sillä investointipäätöksiä ei Suomessa ole vielä juuri tehty, vaikka investointiaikeita on paljon. Plit on kuitenkin vakuuttunut, että vetytalous on väistämättä tulossa. Vedyn vahvuutena on päästöttömyys ja monimuotoisuus, sillä käyttökohteita löytyy teollisuudesta liikenteeseen ja lannoitteista ruoanvalmistukseen.

”Vielä meillä ei ole Suomessa vihreän vedyn markkinaa. Sitä ollaan vasta luomassa samoin kuin kysyntää vihreän vedyn tuotteille ja jatkojalosteille, jotka kuuluvat olennaisesti vetytalouteen. Kaikkien kannalta on kuitenkin oleellista ymmärtää, että vetytalous on tärkeä ja välttämätön asia. Ilman vedyn laajamittaista käyttöönottoa emme pysty saavuttamaan niitä tavoitteita, joita ilmastonmuutos meiltä edellyttää eli ilmaston lämpenemisen lopettamista. Sitä kautta vedyllä tulee olemaan iso rooli. Vetytalous tulee syntymään ja ainoa kysymysmerkki on, kuinka kauan kestää, että se syntyy isossa mittakaavassa.”

”Näen itse, että vetytalous tarjoaa ihan valtavasti potentiaalia ja että se on yksi iso asia, millä saamme yhteiskunnasta Suomessa puhtaamman ja kestävämmän. Nyt vain jokaisen pitää uskoa tähän muutokseen ja lähteä tekemään sitä. Silloin me saamme tämän onnistumaan”, Plit linjaa.

Tahtotila vetytaloudesta on vahva Suomessa ja EU:ssa

Plit ei ole näkemyksineen yksin. Tahtotilaa vetytalouden edistämiseen on niin EU:n tasolla kuin Suomessakin. Fimpec Consultingin Green Transition & Sustainability vastuualueen päällikkö Kreetta Manninen muistuttaa EU:n tavoitteena olevan, että viidesosa energian loppukäytöstä vuoteen 2050 mennessä on vetyjalosteita tai vetyyn liittyviä, ja suurempiakin arvioita on esitetty. Suomi on puolestaan ilmaissut tahtotilansa, että yli 10 prosenttia eurooppalaisesta vedyntuotannosta voidaan tehdä Suomessa, mikä on Plitin mukaan tärkeä signaali ja vie fossiilittomia investointeja eteenpäin. Kiinnostus on hänen mukaansa kovaa myös yrityksissä.

”Vetyklusterissa on mukana yli 80 yritystä ja suomalaiset yritykset ovat huomanneet hyvin laajasti, että vetytalous on keskeinen tekijä, jossa kannattaa olla mukana. Kylmä fakta on kuitenkin se, että investointeja on vielä tällä hetkellä hyvin vähän. Nyt odotetaan päätöksiä, että investointiaiebuumia vietäisiin eteenpäin niin, että se muuttuisi investointibuumiksi.”

Investoinnit käyntiin oikeanlaisella regulaatiolla

Plit korostaa podcastin keskustelussa sitä, että nyt eletään etsikkoaikaa, jos vetytalouden mahdollisuudet halutaan Suomessa hyödyntää. Jotta investoinnit saataisiin käyntiin ja kehitystä vauhditettua, tarvittaisiin myös valtiovallan toimenpiteitä ja oikeanlaista regulaatiota.

”Poliittisten päättäjien pitää varmistaa se, että markkinan kasvulle on edellytykset. Paljon on keskusteltu siitä, miten valtion pitäisi tukea vetytaloutta ja kuinka paljon annetaan tukieuroja investoineille. Siinä me olemme jäljessä muuta maailmaa. Yhdysvalloissa Inflation Reduction Act mahdollistaa tukemisen. EU on taas omalta osaltaan vastannut tähän löyhentämällä kansallista tukipolitiikkaa, mikä on johtanut siihen, että esimerkiksi Saksa ja Ranska ovat tukeneet miljardeilla omia hankkeitaan.”

Suomi ei pysty samaan, mutta Plitin mukaan pystymme tekemään toimenpiteitä, jotka luovat kysyntää. Se tarkoittaa, että tehdään sellaista regulaatiota, joka pakottaa käyttämään vetyä tai synteettisiä polttoaineita. Esimerkiksi hän nostaa polttoaineiden jakeluvelvoitteen kaltaiset mekanismit tai hankintatuen vetykalustolle liikenteessä.

”Siinä suhteessa politiikoilla on näytön paikka. Meillähän on kuitenkin neljä jokerikorttia, jotka tukevat vetytaloutta eli Suomessa on tarjolla eurooppalaisittain halpaa tuulisähköä, paljon biopohjaista hiilidioksidia, jota tarvitaan synteettisten polttoaineiden valmistamiseen sekä puhdasta vettä ja vakaa sähköverkko.”

”Jos ei nyt lähdetä tössimään tätä lähtökohtaa, vaan saadaan investointeja eteenpäin, meillä voi olla vuoteen 2030 mennessä vedyntuotantoa kuudesta kymmeneen gigawattia, jolloin puhutaan useamman kymmenen miljardin euron investoinneista ja jos ei ihan 100 000 työpaikasta, niin lähelle sellaisesta määrästä. Kyllähän se olisi isossa roolissa vaikuttamassa siihen, että Suomen velkaantuminen ja taloudellisesti haastava tilanne saataisiin käännettyä. Tietyllä tavalla vetytalous olisi se uusi talouden kivijalka Suomessa”.

Plit nostaa esiin podcastissa vielä yhden asian, johon valtiovallan kannattaisi kiinnittää huomiota. Kyse on luvituksista, jotka pitäisi saada tehtyä järkevästi.

”Prosessi pitäisi saada suoraviivaisemmaksi. Nykyinen hallitus on ottanut onneksi asiaan kantaakin, että pyritään yhden luukun luvituksiin ja nopeuttamaan sitä. Se on yksi keskeinen asia. Nämä asiat ovat tulleet konkreettisesti vastaan, kun on pioneerina vienyt Harjavallan tehdashanketta eteenpäin.”

Vetytalouteen kannattaa hypätä mukaan nyt

Plit uskoo siihen, että vihreän vedyn tapauksessakin tarjonta luo omalta osaltaan kysyntää, jos vain edellytykset sille ovat olemassa. Tässä regulaatiolla on suuri merkitys, koska vihreän siirtymän puhtaan energian tuotteet ovat ainakin aluksi kalliimpia kuin fossiiliset verrokit.

”Minusta siinä ei ole kyse ekstran maksamisesta vaan näen, että yritykset, jotka lähtevät mukaan vetytalouteen nyt, ovat tulevaisuuden voittajia. Regulaatio tulee kehittymään kuitenkin siten, että se tiukentaa fossiilisten tuotteiden käyttömahdollisuuksia ja sulkee niitä pois jopa kokonaan. Se tarkoittaa, että jossain vaiheessa kysyntä ryöpsähtää niin, että se ylittää tarjonnan. Silloin ne, jotka ovat lähteneet mukaan tähän alkubisnekseen ovat voittajia.

Halu luoda suomalaista vetymarkkinaa teki Plitistä vetypioneerin Suomessa

Podcastissa paljastuu sekin, mikä sai monessa tehtävässä TVO:lla, Fortumilla, TEM:ssä, Euroopan komissiossa ja Baltic Connector Oy:n toimitusjohtajana toimineen Plitin lähtemään raivaamaan tietä vetytaloudelle Suomessa.

”Aina tarvitaan pioneereja. Itselläni oli taustalla se, että halusin olla luomassa suomalaista vetymarkkinaa. Ja markkinaahan ei ole, jos ei ole tuotantoa. Sitä muna-kanaongelmaa olemme omalta osaltamme P2X:ssä ratkaisemassa”, hän toteaa.

» Kuuntele Kumppanit-podcast vetytaloudesta

» Kaikki Kumppanit-podcastit

Palaa uutisiin