Vetyinves­tointien arviointi tuo lisäarvoa asiak­kaalle

Vety ja vedyn jatkojalosteet ovat pitkään olleet kuuma aihe puhtaassa siirtymässä. Vedystä ja sen jatkojalosteista etsitään ratkaisua fossiilisista polttoaineista irtautumiseen ja sitä kautta ilmastopäästöjen vähentämiseen, EU:n ulkopuolisen energiariippuvuuden minimointiin sekä ylipäätänsä talouden veturiksi.

Hallitus linjasi vuonna 2023 Suomen tavoittelevan johtavan vetytalouden asemaa Euroopassa Vetystrategiassa todettiin, että Suomella on edellytykset tuottaa vähintään kymmenen prosenttia EU:n päästöttömästä vedystä vuonna 2030. Tämä luo hyvät näkymät yrityksille satsata uusiin innovaatioihin ja tehdä investointeja, sillä puhdas siirtymä on väistämättä tulossa.

Suomen kannattaa tähdätä vetyarvoketjun huipulle houkuttelemalla tänne vedyn avulla siitä jalosteita valmistavaa teollisuutta. Jotta vetytalous syntyy, kustannusten tulee tippua, lainsäädännön asettamien vaatimusten täsmentyä sekä arvoketjun toimivuutta ja sen vaiheiden osuutta kustannusten kantajana tarkastella.

Jotta jatkojalosteita pystytään hyödyntämään, raaka-aineita on tuotettava paljon. Suomessa meillä on erinomaiset mahdollisuudet vetytalouden täysmittaiseen käynnistämiseen ja uusien investointien toteuttamiseen, sillä maantieteellinen sijaintimme, yhteiskuntamme vakaus, korkea koulutustaso sekä edellytyksemme tuottaa power-to-X-prosessissa tarvittavia raaka-aineita on merkittävä.

Meillä on tilaa rakentaa edullista vihreää sähköntuotantoa kuten tuuli- ja aurinkovoimaa, ja meillä odottaa metsäteollisuuden biogeeninen hiilidioksidi valjastamistaan laajamittaiseen sähköisten hiilivetyjen tuotantoon. Elektrolyysissä raaka-aineena käytettävän veden on puolestaan oltava erityisen puhdasta, mikä tuo Suomelle kiistattoman etulyöntiaseman moneen muuhun valtioon verrattuna. Suomessa vesi on valmiiksi jo kohtalaisen puhdasta ja sitä on paljon.

Vetyinfrastruktuuristakaan arvoketju ei jää kiinni, sillä esimerkiksi Suomen valtion omistama Gasgrid suunnittelee ja kehittää kansallista vetyverkkoa, joka yhdistäisi niin vedyn tuottajat ja kuluttajat kuin kytkisi Suomen vetytalousmarkkinaan Euroopassa.

Vedystä jalostuu tulevaisuus

Yrityksille ja liiketoiminnalle on tärkeää tunnistaa, mihin vetyarvoketjussa kannattaa sijoittua. Hankekehittäjät ja energiayhtiöt voivat esimerkiksi investoida vedyn tuotantolaitoksiin, joissa vihreää vetyä tuotetaan elektrolyysillä käyttäen uusiutuvaa sähköä. Tuotettu vety voidaan toimittaa jatkojalostettavaksi edelleen tai yhtiöt voivat tavoitella laajempaa asemaa arvoketjussa ja valmistaa jatkojalosteen itse.

Jatkojalosteille olemassa olevia sovelluksia ja markkinoita löytyy esimerkiksi liikenteestä ja kemianteollisuudesta. Vedystä voidaan jalostaa esimerkiksi e-metaania, jota voidaan myydä Suomen ja Baltian olemassa olevalla maakaasumarkkinalla esimerkiksi kahdenvälisillä sopimuksilla.

Jakeluvelvoite mahdollistaa toisen olemassa olevan markkinan e-metaanille. EU edellyttää yhä enenevissä määrin liikenteen päästöttömyyttä ja jakeluvelvoitteella on linjattu, että tietty prosentti jaettavasta liikenteen polttoaineesta on oltava uusiutuvista lähteistä peräisin. Vuonna 2024 jakeluvelvoite on 13,5 prosenttia ja se nousee asteittain vuoteen 2027 mennessä 22,5 prosenttiin. Jakeluvelvoite pitää sisällään myös niin kutsutun kehittyneiden jakeiden, kuten e-metaanin, lisävelvoitteen, joka on tänä vuonna kaksi prosenttiyksikköä kokonaisjakeluvelvoitteesta. Juuri kyseinen lisävelvoite avaa markkinan vedystä tehtäville jatkojalosteille.

Meriliikenteen liittyessä EU:n nykyiseen päästökauppajärjestelmään täysimääräisesti vuoteen 2026 mennessä sekä Fuel EU Maritime -asetuksen tullessa voimaan, paine vaihtoehtoisten ja päästöttömien polttoaineiden käyttöönottoon kasvaa. Ammoniakista ja metanolista onkin povattu dieselin syrjäyttäviä laivojen uusia polttoaineita, ja jo nyt suuret varustamot ovat tehneet tilauksia laivoista, jotka käyttävät energiana näitä vetyarvoketjuun oleellisesti liittyvä polttoaineita. Kysyntää siis on luvassa myös meriliikenteen osalta.

Arvoketjussa ei voida kuitenkaan nojata ainoastaan polttoaineisiin. Ammoniakki on merkittävä raaka-aine lannoitteissa, jolloin vetyarvoketju koskettaa myös elintarviketeollisuutta. Metanoli on puolestaan merkittävä raaka-aine kemianteollisuudessa ja avaa myös mahdollisuuden valmistaa muoveja täysin uusiutuvista raaka-aineesta.

Myös terästä voidaan tuottaa vedyn avulla, mikä mahdollistaa fossiilivapaan terästuotannon. Autoteollisuus on jo osoittanut kiinnostusta fossiilitonta terästä kohtaan, kun valveutuneet kuluttajat ja yhtiöt vaativat yhä ympäristöystävällisempiä kulkuneuvoja. Uusiutuvasti valmistetun teräksen osuus autotuotannon kokonaiskustannuksissa on vielä maltillinen, mutta vauhdittaa osaltaan investointeja vihreään teräksen tuotantoon.

Kilpajuoksu kohti johtavaa asemaa vetytaloutena

Kilpailu vetyarvoketjuun liittyvistä teollisista investoinneista tulee olemaan kovaa globaalisti, mutta myös EU:n sisällä. Tässä kilpajuoksussa meidän on mahdollista turvata tulevaisuuden hyvinvointimme. Viime vuosina EU-maat, etupäässä isot teollisuusjätit kuten Saksa ja Ranska, ovat tukeneet vihreän siirtymän hankkeita yli miljardilla eurolla.

Suomi ei voita tässä tukikilpajuoksua, vaikkakin valtionjohto huhtikuun kehysriihessä päättikin kohdistaa verohyvityksestä suurille ja erityisesti vihreän siirtymän hankkeille. Verohyvityksenä voitaisiin myöntää 20 prosentin osuus koko hankkeen investointimäärästä, mutta enintään 150 miljoonaa euroa yksittäistä hanketta kohden.

Luvitusprosessi on myös selkeytymässä ja nopeutumassa uuden niin kutsutun puhtaan siirtymän sijoittumisluvan myötä, kun kunnat voivat halutessaan yhdistää kaava- ja luvitusvaiheita.

Valtio tekee voitavansa helpottaakseen investointipäätöksiä ja sujuvoittaakseen hankkeita, mutta lopulta Suomen on pärjättävä kilpailueduillaan eli kyvykkyydellämme tuottaa merkittävästi edullista uusiutuvaa sähköä, metsäteollisuutemme päästöinä syntyvällä biogeenisella hiilidioksidilla ja puhtaalla vedellä.

Käsissämme ovat voittavat kortit, jotka mahdollistavat erilaiset vetyarvoketjut. Niiden avulla voimme lunastaa paikkamme johtavana vetytaloutena ja saavuttaa taloudellista hyvinvointia koko yhteiskunnalle.

Fimpec kumppanina vety- ja power-to-X-hankkeissa

Olemme Fimpecissä olleet aallonharjalla vetytalouden kehittämisessä jo vuodesta 2014 alkaen ja toimineet yhteistyökumppanina vihreän vedyn ja Power-to-X-edelläkävijähankkeissa muun muassa P2X Solutionsin ja Nordic Ren-Gas Oy:n hankkeissa.

Vahvuutemme piilee markkinapotentiaalin tunnistamisessa, investointien kannattavuuden arvioinnissa ja hankkeiden eteenpäin viemisessä. Isoin kysymys asiakkaalle on tällä hetkellä kustannus: kuinka vedyn tuotantokustannusta saadaan alas ja kenelle myydä puhdasta vetyä?

Johdon konsulttimme tukevat asiakkaitamme hankkeiden arvioinneissa, auttavat vedyn ja sen jatkojalosteiden off-takereiden kartoittamisessa, tuottavat markkina- ja teknistaloudellisia toteutettavuusselvityksiä sekä hahmottavat isoa kuvaa vetyarvoketjun asemoitumisesta.

Haluatko kuulla lisää? Ole yhteydessä:
Jussi-Pekka Kuivala, johtaja, energiakonsultointi, Fimpec Consulting Oy
jussi-pekka.kuivala(at)fimpec.com
+358 40 837 8095

Palaa uutisiin