Fimpec Consultingin Green Transition & Sustainability -vastuualueen päällikkönä 4.9.2023 aloittanut Kreetta Manninnen kertoo, että Fimpecissä häntä kiinnostavat yrityksen kasvutavoitteet sekä vahva suuntautuminen teollisuuteen ja energian vihreään siirtymään. Hän sanoo itsellään oleva halu lähteä kasvattamaan tätä liiketoimintaa osana Fimpec Consultingin tiimiä.

”Odotan erittäin innokkaana, että pääsen tutustumaan ihmisiin Fimpecillä, tekemään yhteistyötä heidän kanssaan ja tarttumaan asiakkaiden meille tarjoamiin haasteisiin sekä sitä kautta rakentamaan uutta konsultointiliiketoimintaa”, hän toteaa.

”Manninen tuo mukanaan syvällistä toimialaosaamista, laajat verkostonsa ja innovatiivisen näkemyksensä vihreän siirtymän tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Uskon vakaasti, että hänen johdollaan vihreän siirtymän ja vastuullisuuden palvelumme tarjoavat asiakkaillemme merkittävää arvoa kohti entistä kestävämpää huomista”, sanoo Panu Rahikka, Fimpec Consultingin toimitusjohtaja.

Kreetta Manninen on valmistunut vuonna 2017 energiatekniikan diplomi-insinööriksi LUT-yliopistosta (Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT) pääaineena energiatekniikka ja sivuaineena uusitutuvan energian tuotanto. Hän on opiskellut myös fysiikkaa Jyväskylän yliopistossa.

Edelliset seitsemän ja puoli vuotta Manninen on työskennellyt Rambolilla eri asiantuntija- ja esihenkilötehtävissä, jotka liittyivät erityisesti älykkään energian palveluihin ja liiketoimintaan. Fimpecille hän siirtyi älykkäiden energiaratkaisujen palvelualueen päällikön tehtävästä (Head of Smart Energy Energy Transition).

Fimpec Consulting on sitoutunut edistämään kestävää kehitystä ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja asiakkailleen tarjoten johdon konsultointia.

Kuvassa vasemmalta johtaja Pekka Salomaa ja toimitusjohtaja Jukka Nieminen Fimpecistä, EU-komissaari Jutta Urpilainen sekä liiketoimintajohtaja Jorma Paananen Fimpecistä.

EU-komissaari Jutta Urpilainen kuunteli tarkkaavaisesti, kun toimitusjohtaja Jukka Nieminen sekä johtaja Pekka Salomaa ja liiketoimintajohtaja Jorma Paananen kertoivat 50 vuoden juuret omaavan Fimpecin toiminnasta. Ympäristöystävälliset tavat tuottaa energiaa nousivat keskeisesti esille, sillä Fimpec mahdollistaa osaamisellaan teollisuuden ja energiasektorin vihreiden investointien toteutumista.

”Kansainvälisellä tasolla teemme mahdolliseksi suomalaisen puhtaan teknologian vientiprojektien toteutumisen ja vahvistamme konsultointialan osaamispohjaa rekrytoimalla kansainvälisiä ammattilaisia työskentelemään Fimpecin projekteissa Suomessa ja maailmalla”, Nieminen sanoi.

Urpilaiselle energiakysymykset, kehittyvien maiden haasteet ja työskentely kansainvälisessä ympäristössä ovat tuttuja asioita. Hänen vastuullaan on kaikkiaan 126 maata Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa, Aasiassa sekä Karibian ja Tyynenmeren saarilla.

Urpilainen oli muun muassa kiinnostunut, millaisia paikallisia osaajia Fimpec on onnistunut saamaan mukaan Latinalaisen Amerikan projekteihin. Salomaa sanoi, että Fimpecin käyttämä toteutusmalli on osoittanut toimivuutensa Suomen lisäksi myös kansainvälisissä projekteissa.

”Haasteita on tietenkin ollut, mutta järkevästi jaetut toimitus- ja urakointikokonaisuudet ovat mahdollistaneet paikallisten pk-yritysten osallistumisen hankkeisiin”, Salomaa totesi.

”EU:n tavoite on panostaa kehittyvissä maissa koulutukseen. Monissa maissa haasteena on, ettei nuorilla ole peruskoulun jälkeistä ammatillista koulutusta. Yksi mahdollisuus on räätälöidä ammatillisia koulutuksia yhteistyössä yritysten kanssa, jotta nämä saavat projekteihinsa paikallista osaavaa työvoimaa”, Urpilainen pohti.

”Hyvä, että Fimpec vie suomalaista osaamista”

Urpilainen pitää hyvänä sitä, että Fimpec on lähtenyt rohkeasti Latinalaisen Amerikan teollisiin projekteihin.

”Keski- ja Etelä-Euroopan maiden yritykset ovat pitkään rakentaneet eteläisen Amerikan teollista infraa. Hyvä, että mukaan on saatu suomalaista osaamista. Uskon, että Fimpec pystyy edelleen vahvistamaan kansainvälistä asemaansa tuotekonseptiensa avulla.”

Urpilainen näkee Afrikassa mittavaa potentiaalia suomalaiselle osaamiselle. Tällä hetkellä maanosassa on 1,2 miljardia asukasta, 2050-luvulla tuplasti enemmän.

”Afrikassa tarvitaan monen alan asiantuntemusta elinolosuhteiden parantamiseksi. Kysyntää on esimerkiksi energia-alan, jätehuollon ja vedenpuhdistusteknologian aloilla toimiville yrityksille. EU:n tavoitteena on Afrikassa tukea monilla tasoilla yhteiskuntien kehittymistä lisäten paikallista arvonmuodostusta. Toki Euroopalla on oma intressinsä Afrikan luonnonvaroihin puhtaan siirtymän toteuttamiseksi. Paikallisesti toimintatapa on herättänyt kiinnostusta.”

Urpilaisen mukaan EU:n Global Gateway -strategian avulla pyritään käynnistämään 300 miljardin euron investoinnit maailmanlaajuisesti vuoteen 2027 mennessä yhteiskuntien kehittämiseksi ja puhtaan siirtymän viemiseksi eteenpäin.

”Julkiset varat eivät riitä kaikkeen, minkä vuoksi EU:n keskeiset tahot vivuttavat mukaan yksityisiä investointeja takauksilla”, Urpilainen kertoi.

Panu Pankka on osa tiimiä, jonka vastuulla on asiakkaan kiinteistöjen pitkän tähtäimen suunnitelmissa sovittujen korjaus- ja kunnossapitotöiden toteuttaminen ja läpivienti.

”Työni on monipuolista. Olen mukana suunnitteluvaiheesta kilpailutukseen sekä töiden koordinointiin ja toteutukseen asti. Tarvittaessa minulle kuuluvat myös turvallisuuskoordinaattorin tehtävät”, Panu Pankka kertoo.

Panu työskentelee ajoittain myös kilometrien mittaisissa energiatunneleissa, joissa työskentelyolosuhteet ovat vaativat: korjaushankkeet etenevät ”jonossa”. Tunneleissa on otettava huomioon myös se, että ulospääsyjä tunnelista on vain harvakseltaan. Tämä vaikuttaa niin liikkumiseen kuin rakentamiseenkin sekä eri tekniikoiden asentamisen järjestykseen.

”Kahden viime vuoden aikana olen saanut perehtyä tunneleissa työskentelyyn. Minusta työ on mielenkiintoista ja haastaa oppimaan uusia asioita, koska hankkeet eivät todellakaan etene samalla tavalla kuin ”tavallisissa rakennuksissa”, joissa teemme esimerkiksi toimistotila- tai julkisivuhankkeita”, Panu kuvailee.

Työviihtyvyys on työn sisällön ja työyhteisön summa

Työstä puhuessaan Panu nostaa nopeasti esiin työviihtyvyyden merkityksen osana hyvää työpaikkaa:

”Työviihtyvyys tarkoittaa minulle sitä, että saan tehdä sopivalla tavalla haastavia töitä omana itsenäni ja saan tekemästäni työstä sekä positiivista että kehittävää palautetta. Tämä tuntuu olevan myös monille kavereilleni tärkeää.”

Hän on myös se henkilö, joka haluaa järjestää kiireen lomassa yhteisiä hetkiä työkavereiden kanssa, työpäivän aikana – tai sen jälkeen.

”Jos en ole työmaalla, teen yleensä töitä toimistolla ja voin siten tavata kollegoita. Minulle on tärkeää, että voin puhua työkaverien kanssa sekä työ- että muista asioista. Ja ehkä järjestää jotain pientä yhteistä tapahtumaa”, Panu kertoo.

Oppiminen on Panulle elämäntapa

Panun mukaan vuorovaikutuksella on suuri merkitys ammattitaidon kehittymisen kannalta. Hän sanoo saavansa tiimityössä paljon uutta tietoa, ihan huomaamatta.

”Työssä oppimisesta on tullut minulle tapa. Tiedän, että kokemattomammat henkilöt eivät aina saa mentorointia osaavammilta kollegoilta, mutta Fimpecissä tämäkin toimii! Olen itse oppinut paljon kollegoiltani ja heille on myös helppo ehdottaa uusia ratkaisuja vastapallona, tiimissä saa vapaasti ideoida”, Panu sanoo tyytyväisen oloisena.

”Eihän näitä töitä voi oikein oppia paperista lukien, täytyy nähdä, millä tavalla toinen tekee. Etenkin juuri tunnelityömaalla sanon välillä, että olen mukana oppimassa ja pääsen koko ajan syvemmälle näihin hankkeisiin sisälle.”

Oppiminen on aina ollut osa Panua. Siitä kertoo myös 16-vuotiaana alkanut japanin kielen harrastus, joka on vienyt miehen vierailulle Japaniin jo pari kertaa. Uusi matka on suunniteltuna loppuvuodelle.

”Lenkillä kuulokkeet korvillani voivat olla merkki siitä, että olen uppoutunut romaaniin tai opiskelen japania”, hän sanoo.

Rutiinit luovat mahdollisuuksia pitää huolta itsestä joka päivä

”Minun ei ehkä tulisi lähdettyä niin usein lenkille, ellei olisi jotain hyvää kuunneltavaa. Kuuntelen musiikkiakin, mutta eniten nautin äänikirjoista, kuten dekkareista, populaarihistoriasta, scifistä tai elämänkerroista”, Panu jatkaa.

Panu on luonteeltaan helposti innostuva, joskus ehkä äänekkäästikin uusia ideoita heittävä työkaveri ja ystävä. Vapaa-aikaansa hän viettää rennosti, mutta on kuitenkin omien sanojensa mukaan vahva rutiinien kannattaja.

”Minulla on hyvä ja tasapainoinen olo, pyrin siihen, että jokaisessa päivässä on jotain omanlaistani. Jos on kovasti kiirettä, minulla on takataskussa keinoja, jotka ohjaavat minua rentoutumaan. Onhan jokaisella oikeus ja vastuu huoltaa itseään”, Panu sanoo.

”Rutiinit saavat minut liikkeelle etenkin niinä päivinä, kun ei olisi energiaa. Esimerkiksi muutamana päivänä viikossa pakkaan jo aamulla kuntosalikamppeet laukkuun. Töiden jälkeen on siten helppo siirtyä suoraan kuntosalille, joka muuten sijaitsee samassa talossa kuin työpaikka.”

» Lue lisää uratarinoita ja katso avoimet tehtävät Ura Fimpecillä -sivulta.

Fimpec on kasvanut ja kansainvälistynyt parin viime vuoden aikana nopeasti. Samalla tarjolle on tullut suuri määrä kiinnostavia tehtäviä, jotka ovat tuoneet yhtiöön uusia, osaavia ihmisiä ja uutta ammattitaitoa. Yksi uusista fimpecläisistä on myynti- ja kehityspäällikkö Ari Laitinen, joka aloitti työt Fimpecissä, Energy Services -liiketoimintayksikössä, huhtikuussa 2023. Ensimmäisten kuukausien kokemusten perusteella hän arvioi päätyneensä oikeaan paikkaan.

”Täällä luotetaan ihmisiin, kollegoihin ja esihenkilöihin, minkä lisäksi yrityksen suunta tuntuu oikealta. Tahtotila on kestävä, joten porukka voi tehdä turvallisin mielin töitä ja kehittää uusia ratkaisuja”, Laitinen toteaa.

Hän jatkaa, että kokemukset ovat vain vahvistaneet ensimmäisiä positiivisia mielikuvia yrityksestä ja työyhteisöstä. Ne syntyivät hänen tavatessaan energiapalveluita vetävän operatiivisen johtajan Sami Nissisen ja Jyväskylässä suunnittelupalveluita vetävän operatiivisen johtajan Tomi Vainion.

”Heidän kanssaan minulle jäi jo ensi keskustelussa mielikuva kiinnostavasta yrityksestä ja mukavasta työyhteisöstä. Erityisesti mieleeni jäi se, kuinka arvostavasti ja lämpimästi Tomi ja Sami puhuivat Fimpecin kollegoistaan. Voin sanoa, että heistä välittyvä kuva yrityksestä ja ilmapiiristä painoivat vaa’assa niin paljon, että valitsin muutamasta kiinnostavasta paikasta juuri Fimpecin”.

Asiakkaan ongelmien ratkaisu tuottaa kestävää ja kannattavaa liiketoimintaa

Fimpecissä Laitisen työhön kuuluu tittelin mukaisesti myynti- ja kehitystyö Energia-liiketoiminnassa. Hän määrittelee, että myynti on työssä keskeisellä sijalla ja kehitystyö tapahtuu sen ohessa. Työn eri puolet täydentävät hyvin toisiaan.

”Usein parhaat käytännönläheiset innovaatiot syntyvät perustyössä havaituista tarpeista, ja meillä Fimpecissä on vahva tahtotila kehittää palveluja käytännönläheisesti. Voimme viedä eteenpäin omia tai asiakkaan prosesseja ketterästi ja avartaa pullonkauloja hyvin yksinkertaisillakin muutoksilla. Täällä on myös sellainen ilmapiiri ja niin kova osaamisen taso, että kynnys ideoiden esittämiseen on matalalla, ja kaikki voivat esittää kehitysideoita.”

Myynnin näkökulmasta Laitinen toteaa Fimpecin liiketoiminnan olevan todella mielenkiintoisessa vaiheessa. Tarjouspyyntöjä on liikkeellä paljon ja kehitys on nopeaa. Hän puhuukin asiakastyöstä mielellään.

”Pidän asiakkaan tavoitteet ja tarpeet kirkkaina mielessäni neuvotteluissa. Koen, että olen asiakkaan kanssa samalla puolella pöytää: haemme yhdessä ratkaisuja ja innostumme yhdessä. Tästä seuraa luontevastikin kannattavaa myyntiä ja sivutuotteena innovaatioita. Minulle ja meille kaikille on tärkeää, että asiakas voi luottaa asiantuntemukseemme ja siihen, että olemme pitkäjänteisesti asiakkaan rinnalla.”

Kattava tausta energia-alalta ja kestävän kehityksen parissa

Ari Laitisen tausta on tarjonnut hänelle hyvän pohjan uuden tehtävän hoitamiseen. Hän valmistui Tampereen teknillisestä yliopistosta vuonna 2013 pääaineena energiatekniikkaan ja uusiutuvan energian konversiomenetelmiin keskittyvä opintokokonaisuus Kestävä energia. Diplomityön hän teki Gasumille aiheena Vedyn mahdollisuudet tieliikenteessä. Laitisella on myös liikenteeseen liittyvää koulutustaustaa, sillä hän on valmistunut auto- ja kuljetustekniikan insinööriksi (AMK) vuonna 2009.

Fimpecille Laitinen siirtyi Betolar Oyj:stä, jossa hän työskenteli innovaatiotiimin hankejohtajana: ”tiiviisti mukana yhtiön kasvuhaasteteissa”, kuten hän toteaa. Ennen Betolaria Laitinen työskenteli LeaseGreenissä, jossa hänen tehtäviinsä kuului asiakkuuksien hoito ja energiatehokkuushankkeiden myynti teollisuusasiakkaille.

Kuvassa vasemmalta oikealle artikkelin kirjoittajista Aleksandr Ledvanov (Teknologiajohtaja, HeatConsulting), Igor Krupenski (Teknologiajohtaja, HeatConsulting), Anna Volkova (Professori, Tallinnan teknillinen yliopisto) ja Eduard Latõsov (Apulaisprofessori, Tallinnan teknillinen yliopisto). Kuva: Tallinnan teknillinen yliopisto

HeatConsult OÜ on lämpö- ja kaasuhankkeiden projektinjohtoon ja asiantuntijatehtäviin erikoistunut konsulttiyritys. Yhtiö on osallistunut viime vuosina menestyksekkäästi useisiin paikallisiin ja kansainvälisiin energia-alan investointi- ja kehityshankkeisiin,

Menestyksellisen toiminnan taustalla on yhtiön asiantuntijoiden syvällinen osaaminen, jota arvostetaan myös akateemisessa maailmassa. Konkreettisia osoituksia tästä ovat tieteelliset tutkimukset, joita HeatConsultin asiantuntijat Igor Krupenski ja Aleksandr Ledvanov ovat olleet tekemässä.

Vuonna 2021 he julkaisivat yhdessä Henrik Pieperin, Tanel Kirsin, Kertu Lepiksaarin, Anna Volkovan ja Eduard Latõsovin kanssa tieteellisessä Energy Reports -aikakausilehdessä yhä ajankohtaisen tutkimuksen Efficient use of heat from CHP distributed by district heating system in district cooling networks. Tutkimuksen tulokset esiteltiin 17. kansainvälisessä kaukolämmityksen ja -jäähdytyksen symposiumissa, joka järjestettiin 6–9.9.2021 Nottinghamissa Trentin yliopistossa.

Tutkimuksen tiivistelmä

District cooling (DC) can play an important role in smart energy systems. With the global trend of reducing heat loss in buildings, cooling demand will continue to increase. Considering the potential for free cooling and waste heat utilization in DC systems, a practical approach is needed to develop new DC networks. Tallinn has over 60 years of experience in developing district heating (DH) networks. The city has installed large capacities of biomass-based combined heat and power plants (CHPs). National support mechanisms allow the DH operator to generate power from CHPs and reject heat during warmer months when the heat load is insufficient. This heat can be used for DC.

This study investigates an applied approach to DC development in Tallinn’s Ülemiste City. Ülemiste City is a business park with an existing developed area of 160 000 m². The main source of cooling for the DC network is an absorption chiller that uses rejected heat from a CHP 7 kilometres away from the DC plant. The current DH supply temperature in Tallinn during the non-heating season is 70 ◦C. To determine the optimal technical solution for an effective energy efficiency ratio of the absorption chiller and heat transmission in the DH network, various scenarios were evaluated where the DH supply temperature was 70 ◦C, 80 ◦C, and 90 ◦C. An assessment of the technical parameters is provided for these scenarios. The paper presents an overview of the efficient use of rejected heat from CHPs in DC.

» Lue koko artikkeli täältä (englanniksi)

Tapaamisessa mukana olivat Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen (vasemmalta), Liikenne- ja aluesuunnitteluvaliokunnan varapuheenjohtaja, Fimpec PMO:n liiketoimintajohtaja Jorma Paananen, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne, Jyväskylän kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Janne Luoma-aho sekä Keski-Suomen kauppakamarin viestintäpäällikkö Viivi Sakkara. Kuva: Viivi Sakkara.

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne sai vierailullaan 4.8.2023 Keski-Suomen kauppakamarille tietoa muun muassa Keski-Suomen kärkiliikennehankkeista ja keskisuomalaisten yritysten odotuksista liikenneväyliin kohdistuvista investoinneista tulevalla hallituskaudella. Esiin nousivat kiireellisimpinä Keski-Suomen VT4 Vaajakosken kohdalla, Valtatie 4 Vehniä – Äänekoski- ja Valtatie 9 Orivesi – Jyväskylä -välien kehittämiset. Myös Jyväskylä-Tampere-raideyhteyden parantamisesta ja maakuntalentojen tarpeesta keskusteltiin.

Mukana tapaamisessa oli Fimpec PMO:n liiketoimintajohtaja Jorma Paananen, joka toimii Keski-Suomen kauppakamarin liikenne- ja aluesuunnittelulautakunnan varapuheenjohtajana. Hänen, kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltusen ja liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen lisäksi tapaamiseen osallistuivat Jyväskylän kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Janne Luoma-aho sekä Keski-Suomen kauppakamarin viestintäpäällikkö Viivi Sakkara.

» Lue lisää Jyväskylä keskuskauppakamarin verkkosivuilta

Koneautomaatioinsinööri (AMK) Janne Kellola on nimitetty Fimpec Engineeringin teollisuustoimialan sähkö-, automaatio- ja instrumentointisuunnittelua tekevän EIA-osaston suunnittelupäälliköksi. Hän aloitti tehtävässä kesäkuussa osaston aikaisemman vetäjän Jari Mynttisen siirtyessä eläkkeelle. Mynttinen ehti olla Fimpecin palveluksessa yhteensä lähes 40 vuotta, josta suunnittelupäällikkönä vuodesta 2009 lähtien.

Kellolan vastuulla on EIA-osaston johtaminen ja kehittäminen sekä osallistuminen tarjousten valmisteluun ja esisuunnittelu- ja esiselvitystehtäviin.

Fimpecin palvelukseen Kellola siirtyi huhtikuun lopulla Rejlers Finland Oy:stä, jossa hän työskenteli vuosina 2017–2023 projekti-insinöörinä vetäen IA-suunnitteluprojekteja ja osallistuen niiden suunnittelutyöhön. Kellolalle kyseessä oli paluu tuttuun taloon, sillä vuosina 2003–2017 hän työskenteli Fimpecissä (CTS Engtec) erilaisissa suunnittelu- ja tiiminvetäjän tehtävissä. Uutta tehtäväänsä Kellola kuvailee mieluisaksi haasteeksi, johon hän päätti tarttua perusteellisen harkinnan jälkeen.

”Suunnittelupäällikön tehtävä antaa mahdollisuuden hyödyntää aikaisemmissa tehtävissä hankkimaani osaamista ja kokemusta. Tehtävä on todella mielenkiintoinen, sillä Fimpecistä löytyy monipuolista ja korkeatasoista tämän alan osaamista, mikä antaa mahdollisuuden haastavienkin toimeksiantojen läpivientiin. Tehtävän hoitamisen kannalta arvokasta oli se, että pystyin perehtymään osaston toimintaan Jari Mynttisen kanssa ennen hänen siirtymistään eläkkeelle.”

Suunnittelua ja projektinhoitoa eri alojen EIA-tarpeisiin

Fimpec Engineeringin teollisuustoimialan EIA-osasto tarjoaa suunnittelua ja projektinhoitoa eri alojen EIA-tarpeisiin. Osaston osaaminen kattaa sähkösuunnittelussa sähköverkon ja sähkönjakelun hallinnan pienjännitekäyttökohteisiin 110kV:n kohteista lähtien. Ydinosaamista ovat sähköverkkojen laskennat, keskus- ja kojeistomäärittelyt, kaapelointiratkaisut, saattolämmityssuunnittelu sekä ratkaisuihin liittyvät suojauslaskennat.

Automaatio- ja instrumentointisuunnittelussa osasto tarjoaa asiakkaille kokonaisuuden hallintaa. Osaamista ovat muun muassa ohjausjärjestelmien määrittely, prosessin instrumentointi, automaattiventtiilien määrittely sekä laitteiden sijoitus ja kaapelointisuunnittelu. Erityisosaamista on tarjolla esimerkiksi räjähdysvaarallisten tilojen automaatiosta ja turva-automaatiosta.

EIA-osaaminen yhdessä Fimpecin automaation sovellussuunnittelun palvelun kanssa mahdollistaa myös laajoista SIA-kokonaisuuksista huolehtimisen suunnittelu- ja projektipalveluna. Suunnittelupalvelujen lisäksi tarjolla on asennusvalvonta- ja käyttöönottopalveluita.

Fimpecin teollisuustoimialan EIA-osastolla työskentelee lähes 40 huippuasiantuntijaa.

Lisätietoja

Janne Kellola, suunnittelupäällikkö, sähkö ja automaatio, Fimpec Engineering Oy
p. 40 713 6906, janne.kellola(at)fimpec.com

Työpaikkana monikulttuurinen Fimpec Node

”Fimpec Nodessa työskentelee 16 henkilöä, jotka ovat 14 eri maasta ja puhuvat natiivisti 11 eri kieltä. Olemme kaikki kansainvälisten projektien kokeneita asiantuntijoita. Siten olemme tottuneet ottamaan haltuun projekteja eri maissa. Selvitämme tehokkaasti aivan uusienkin kohdemaiden säädöksiä ja tapoja, koskevatpa ne sitten projektien lupa-asioita tai henkilöstön työsuhteeseen liittyviä kysymyksiä”, Ana Reinbold kuvailee.

Fimpec Node on teknisten suunnittelu- ja projektinjohtotehtävien rinnalla erikoistunut kehittämään kansainvälisten tiimien työskentelyä Suomessa ja ulkomailla. Ana kertoo tiiminsä työskentelevän tällä hetkellä sekä Euroopassa että Etelä-Amerikassa.

”Fimpec Nodeen on alusta alkaen kehitetty modernia työympäristöä, jossa osaaminen ja monikulttuurinen yhteisö sekä kokemus ovat näkyvissä. Tavoitteemme on, että monessa maanosassa ja eri aikavyöhykkeillä toimivat asiakkaat ja osaajat voivat toimia sujuvasti yhdessä”, Ana kertoo.

Työssä toteutuu henkilökohtaisesti merkityksellisiä asioita

Fimpec Nodessa halutaan helpottaa vastavalmistuvien tai jo kokeneiden asiantuntijoiden integroitumista uuteen ympäristöön sekä Suomessa että ulkomailla sijaitsevissa projekteissa.

Ana onkin erittäin sitoutunut kansainvälisten osaajien työmahdollisuuksien tukemiseen, mikä on tärkeä osa hänen työnkuvaansa. Hänen tiimissään työskentelee neljä asiantuntijaa, jotka puhuvat natiivisti eri kieltä. Englanti ja espanja ovat eniten kuullut kielet yhteisinä toimistopäivinä.

”Kun ihminen kokee sekä muuton uuteen kotimaahan että uuden työn tai opiskelun aloittamisen samanaikaisesti, muutoksia on kymmeniä ellei satoja. Tämä aihe koskettaa minua ammatillisesti ja henkilökohtaisesti. Olenhan kokenut tämän itse muutettuani ensin Brasiliasta Saksaan ja sittemmin Suomeen. Tiedän myös, mistä ja millaista tukea on saatavilla”, Ana sanoo.

Ana Reinboldilla on laaja yliopistotausta synnyinmaansa Brasilian lisäksi Saksasta ja Suomesta. Hän on tehnyt työtä neljässä maassa erilaisissa projektitiimeissä. Tällä hetkellä Ana valmistelee myös  tohtorinväitöskirjansa Aalto-yliopistossa.

Vahvuutta ja rentoutta jokaiseen päivään

Ana kertoo olevansa aamuihminen, mutta toteaa samaan hengenvetoon, että kansainväliset hankkeet venyttävät toisinaan päiviä kohti iltaa: kun meillä Suomessa kello on neljä iltapäivällä, Chilessä on aamu ja kello on 9.

”Hybridityö sopii hyvin eri aikavyöhykkeillä työskentelyyn, sillä voin kätevästi jakaa työpäiväni osiin: aamupäivällä teen töitä toimistolla ja iltapäivällä siirryn kotiin jatkamaan töitä esimerkiksi Chilen hankkeessa.”

Vapaa-aikanaan Ana on aktiivinen uimari. Altaalla Ana pyrkii omistamaan treenin kokonaan itselleen: ”Uidessa keskityn vain uintiin ja tekniseen suoritukseen, jota oikealla tavalla rytmitetty hengittäminen tukee. Nautin kun koko keho on liikkeessä ja korvissani kuuluvat vain veden äänet.”

Ajankäytöstä keskustelu siirtyy joogaan, joka on Analle yhtä luontaista kuin hengittäminen. Tai oikeastaan, joogassa hän on oppinut hengittämään – ja vahvistanut myös keskittymiskykyään.

”Olen joogannut säännöllisesti noin kymmenen vuoden ajan. Jooga on harjaannuttanut kykyäni keskittyä olennaisten asioiden havainnointiin, olipa kyse omasta tai toisten ihmisten hyvinvoinnista tai työstäni. Joogassa voin oikealla hengitystekniikalla helpottaa sekä fyysistä että mentaalista suoritustani. Tämä tyynnyttää mieltä, auttaa kehoa rentoutumaan ja palautumaan, myös harjoitusten välisinä päivinä.”

”Merkityksellinen työ, jooga, uiminen, kävely – minun päivässäni on aina jotain omaa”, Ana lainaa lopuksi Fimpecille jo tuttua sanontaa.

» Lue lisää uratarinoita ja katso avoimet tehtävät Ura Fimpecillä -sivulta.

Rakennusala on ollut viimeiset vuodet melkoisen myllerryksen kourissa. Etenkin materiaalikustannukset ovat nousseet täysin ennakoimattomalla tavalla vuoden 2021 alusta lähtien ja sen seurauksena rakennushankkeiden budjetit ovat saattaneet ylittyä reilustikin. Tilanteen riskit ovat parhaillaan konkretisoitumassa, sillä monet hankkeet, joiden suunnitelmat ja budjetit tehtiin ennen hintojen nousua, ovat nyt valmistumassa – ja samalla on käynnistynyt kädenvääntö budjetin ylitysten syistä.

Osapuolten välisen yhteisymmärryksen löytäminen tällaisessa tilanteessa vaatii pohjaksi oikeaa ja konkreettista tietoa. Rakennuskustannusindeksi kertoo muutoksista yleisellä tasolla, mutta keskiarvoihin perustuvana se ei tarjoa oikeaa tietoa yksittäisen rakennushankkeen osalta. Rakennushankkeethan eroavat hyvin paljon toisistaan niin käytettyjen materiaalien kuin työmenetelmienkin puolesta.

Viime vuosien hintakehitys on ollut vielä hyvin poikkeuksellista. Hintavaihtelut ovat olleet todella nopeita ja eri rakennusmateriaalien hinnat ovat muuttuneet eri rytmeissä. Viikon ja jopa päivän erot yksittäisten rakennusmateriaalien hankinta-ajankohdassa ovat saattaneet aiheuttaa todella merkittäviä vaihtelua kustannuksiin, mikä vaikeuttaa entisestään kustannusten nousun syiden selvittämistä.

Tällaisessa tilanteessa tilaajan ja rakennusurakoitsijan on usein vaikea löytää yhteistä näkemystä siitä, mistä kustannusten nousu on johtunut. Tähän ongelmaan Fimpec tarjoaa luotettavan ja puolueettoman, dataan perustuvan ratkaisun. Olemme nimittäin kehittäneet tavan löytää ja esittää kustannusnousuun johtaneet syyt seulomalla ja analysoimalla hankkeen rahaliikennettä ja muuta datamassaa nopeasti ja kustannustehokkaasti.

Pilkomme projektin yksityiskohtaisiin palasiin, analysoimme tiedot ja kerromme luotettavasti ja puolueettomasti, mistä kustannusten nousu johtuu

Lähtökohtana kustannusten nousun syiden selvittämisessä on hankkeen rahaliikenne. Sen analysoinnissa otamme huomioon hankkeen kokonaisuuden tarjouksesta loppulaskelmaan saakka. Kun vertaamme dataa markkinoiden hintamuutoksiin, pystymme tuottamaan riippumatonta ja luotettavaa tietoa siitä, miten hintamuutos on iskenyt juuri kyseiseen hankkeeseen.

Hyödynnämme analyysissä asiantuntijoidemme hankinnan, kustannusjohtamisen ja projektin tietohallinnan erityisosaamista sekä kehittyneitä menetelmiä, joilla nopeutamme ja osittain automatisoimme selvitystyötä. Siksi pystymme tuottamaan rakennushankkeen eri osapuolille matemaattisen, perusteellisen ja riippumattoman selvityksen nopeasti ja kustannustehokkaasti.

Voimme siis tarjota pienellä kustannuksella tietoa ja ymmärrystä, mitä hankkeessa on todella tapahtunut. Tämä luo pohjaa yhteisymmärrykselle ja edesauttaa sovittelua sekä auttaa välttämään usein kalliiksi käyvää asioiden riitauttamista. Kyse on mahdollisuudesta, johon kannattaa tarttua.

Näin palvelu toimii

Rakennushankkeen loppukustannusten riidanalaisuudesta kertoo käytännön esimerkki. Keväällä 2023 eräs rakennusurakoitsija pyysi meitä selvittämään pienehkön tuotantolaitoksen rakennusprojektin kustannusnousua. Tarjous projektista oli tehty syksyllä 2020, jolloin rakennusalan kustannusmuutokset olivat olleet pari edellistä vuotta lähes olemattomia. Sopimus hankkeesta tehtiin alkuvuodesta 2021, jolloin myös tarkistettiin hintoja sen hetkisen tilanteen pohjalta. Mitään edellytyksiä ei ollut arvioida edessä olevia rajuja hinnannousuja.

Rakennustöiden valmistuttua syksyllä 2022 budjetti oli ylittynyt reilusti, ja urakoitsija ja tilaaja kävivät tästä johtuvia hintaneuvotteluja. Tilaaja ymmärsi kyllä tilannetta ja arvioi kustannusten nousuksi 4 prosenttia sekä esitti, että kumpikin osapuoli kattaisi tästä puolet. Urakoitsija ei kuitenkaan halunnut tyytyä tähän, vaan arvioi todellisen kustannusten nousun olleen paljon suurempi. Yksiselitteisiä numeroita tämän näkemyksen tueksi ei kuitenkaan ollut, joten urakoitsija tiedusteli, pystymmekö me selvittämään asiaa.

Selvitys osoitti, että todellisuudessa tässä hankkeessa rakennuskustannusten nousun vaikutus oli noin 11 prosenttia. Lukujen suuren eron taustalla oli rakennushankkeen luonne ja hankintojen ajoitukset. Kyseisessä projektissa tarvittiin nimittäin paljon keskimääräistä enemmän terästä ja betonia, joista etenkin teräksen hinta pomppasi rajusti ylöspäin juuri hankinta-ajankohtana. Näin vaikutus kustannusten nousuun oli huomattavasti suurempi kuin keskimääräisten lukujen pohjalta saattoi arvioida.

Selvityksemme pohjalta tilaaja ja urakoitsija pääsivät jatkamaan keskustelua todellisen tiedon pohjalta, mikä on yleinen lopputulos. Tekemistämme asiantuntijalausunnoista 80 prosenttia johtaa sovitteluun.

Johan Appelqvist
Kirjoittaja on Fimpecissä operatiivinen johtaja, jonka vastuualueena on kustannusjohtaminen. Appelqvistillä on 18 vuoden kokemus hankkeiden kustannushallinnasta ja viimeisten viiden vuoden aikana hän on toiminut asiantuntijana 15 urakkariidan oikeuskäsittelyssä.