Fimpecin Kumppanit-podcast jatkuu uusilla jaksoilla

Fimpecin Kumppanit-podcast on podcast-sarja, joka syventyy energia- ja teollisuussektorien kuumimpiin keskusteluaiheisiin ja kiehtoviin näkökulmiin. Podcastia hostaa Fimpecin markkinointi- ja viestintäjohtaja Maiju Hirvikallio.

Toinen tuotantokausi kattaa kuusi uutta jaksoa, jotka julkaistaan joka torstai 16.5. alkaen juhannukseen asti. Niissä näkemyksiään jakavat alan kiehtovimmat ja innovatiivisimmat johtajat, ja kaudella keskustellaan muun muassa ydinvoimasta, vedystä ja fossiilittomasta teräksestä. Tarjolla on siis syvällistä tietoa ja innostavia tarinoita siitä, mihin energia- ja teollisuusmaailmassa ollaan menossa.

Ensimmäinen uusista osista on kuunneltavissa torstaina 16.5. heti aamusta Kumppanit-podcast -sivulla ja suurimmilla kuuntelualustoilla, kuten Spotifyssa. Samoista paikoista löytyvät myös syksyllä 2023 julkaistut jaksot.

» Siirry Kumppanit-podcast -sivulle

Vetyinves­tointien arviointi tuo lisäarvoa asiak­kaalle

Vety ja vedyn jatkojalosteet ovat pitkään olleet kuuma aihe puhtaassa siirtymässä. Vedystä ja sen jatkojalosteista etsitään ratkaisua fossiilisista polttoaineista irtautumiseen ja sitä kautta ilmastopäästöjen vähentämiseen, EU:n ulkopuolisen energiariippuvuuden minimointiin sekä ylipäätänsä talouden veturiksi.

Hallitus linjasi vuonna 2023 Suomen tavoittelevan johtavan vetytalouden asemaa Euroopassa Vetystrategiassa todettiin, että Suomella on edellytykset tuottaa vähintään kymmenen prosenttia EU:n päästöttömästä vedystä vuonna 2030. Tämä luo hyvät näkymät yrityksille satsata uusiin innovaatioihin ja tehdä investointeja, sillä puhdas siirtymä on väistämättä tulossa.

Suomen kannattaa tähdätä vetyarvoketjun huipulle houkuttelemalla tänne vedyn avulla siitä jalosteita valmistavaa teollisuutta. Jotta vetytalous syntyy, kustannusten tulee tippua, lainsäädännön asettamien vaatimusten täsmentyä sekä arvoketjun toimivuutta ja sen vaiheiden osuutta kustannusten kantajana tarkastella.

Jotta jatkojalosteita pystytään hyödyntämään, raaka-aineita on tuotettava paljon. Suomessa meillä on erinomaiset mahdollisuudet vetytalouden täysmittaiseen käynnistämiseen ja uusien investointien toteuttamiseen, sillä maantieteellinen sijaintimme, yhteiskuntamme vakaus, korkea koulutustaso sekä edellytyksemme tuottaa power-to-X-prosessissa tarvittavia raaka-aineita on merkittävä.

Meillä on tilaa rakentaa edullista vihreää sähköntuotantoa kuten tuuli- ja aurinkovoimaa, ja meillä odottaa metsäteollisuuden biogeeninen hiilidioksidi valjastamistaan laajamittaiseen sähköisten hiilivetyjen tuotantoon. Elektrolyysissä raaka-aineena käytettävän veden on puolestaan oltava erityisen puhdasta, mikä tuo Suomelle kiistattoman etulyöntiaseman moneen muuhun valtioon verrattuna. Suomessa vesi on valmiiksi jo kohtalaisen puhdasta ja sitä on paljon.

Vetyinfrastruktuuristakaan arvoketju ei jää kiinni, sillä esimerkiksi Suomen valtion omistama Gasgrid suunnittelee ja kehittää kansallista vetyverkkoa, joka yhdistäisi niin vedyn tuottajat ja kuluttajat kuin kytkisi Suomen vetytalousmarkkinaan Euroopassa.

Vedystä jalostuu tulevaisuus

Yrityksille ja liiketoiminnalle on tärkeää tunnistaa, mihin vetyarvoketjussa kannattaa sijoittua. Hankekehittäjät ja energiayhtiöt voivat esimerkiksi investoida vedyn tuotantolaitoksiin, joissa vihreää vetyä tuotetaan elektrolyysillä käyttäen uusiutuvaa sähköä. Tuotettu vety voidaan toimittaa jatkojalostettavaksi edelleen tai yhtiöt voivat tavoitella laajempaa asemaa arvoketjussa ja valmistaa jatkojalosteen itse.

Jatkojalosteille olemassa olevia sovelluksia ja markkinoita löytyy esimerkiksi liikenteestä ja kemianteollisuudesta. Vedystä voidaan jalostaa esimerkiksi e-metaania, jota voidaan myydä Suomen ja Baltian olemassa olevalla maakaasumarkkinalla esimerkiksi kahdenvälisillä sopimuksilla.

Jakeluvelvoite mahdollistaa toisen olemassa olevan markkinan e-metaanille. EU edellyttää yhä enenevissä määrin liikenteen päästöttömyyttä ja jakeluvelvoitteella on linjattu, että tietty prosentti jaettavasta liikenteen polttoaineesta on oltava uusiutuvista lähteistä peräisin. Vuonna 2024 jakeluvelvoite on 13,5 prosenttia ja se nousee asteittain vuoteen 2027 mennessä 22,5 prosenttiin. Jakeluvelvoite pitää sisällään myös niin kutsutun kehittyneiden jakeiden, kuten e-metaanin, lisävelvoitteen, joka on tänä vuonna kaksi prosenttiyksikköä kokonaisjakeluvelvoitteesta. Juuri kyseinen lisävelvoite avaa markkinan vedystä tehtäville jatkojalosteille.

Meriliikenteen liittyessä EU:n nykyiseen päästökauppajärjestelmään täysimääräisesti vuoteen 2026 mennessä sekä Fuel EU Maritime -asetuksen tullessa voimaan, paine vaihtoehtoisten ja päästöttömien polttoaineiden käyttöönottoon kasvaa. Ammoniakista ja metanolista onkin povattu dieselin syrjäyttäviä laivojen uusia polttoaineita, ja jo nyt suuret varustamot ovat tehneet tilauksia laivoista, jotka käyttävät energiana näitä vetyarvoketjuun oleellisesti liittyvä polttoaineita. Kysyntää siis on luvassa myös meriliikenteen osalta.

Arvoketjussa ei voida kuitenkaan nojata ainoastaan polttoaineisiin. Ammoniakki on merkittävä raaka-aine lannoitteissa, jolloin vetyarvoketju koskettaa myös elintarviketeollisuutta. Metanoli on puolestaan merkittävä raaka-aine kemianteollisuudessa ja avaa myös mahdollisuuden valmistaa muoveja täysin uusiutuvista raaka-aineesta.

Myös terästä voidaan tuottaa vedyn avulla, mikä mahdollistaa fossiilivapaan terästuotannon. Autoteollisuus on jo osoittanut kiinnostusta fossiilitonta terästä kohtaan, kun valveutuneet kuluttajat ja yhtiöt vaativat yhä ympäristöystävällisempiä kulkuneuvoja. Uusiutuvasti valmistetun teräksen osuus autotuotannon kokonaiskustannuksissa on vielä maltillinen, mutta vauhdittaa osaltaan investointeja vihreään teräksen tuotantoon.

Kilpajuoksu kohti johtavaa asemaa vetytaloutena

Kilpailu vetyarvoketjuun liittyvistä teollisista investoinneista tulee olemaan kovaa globaalisti, mutta myös EU:n sisällä. Tässä kilpajuoksussa meidän on mahdollista turvata tulevaisuuden hyvinvointimme. Viime vuosina EU-maat, etupäässä isot teollisuusjätit kuten Saksa ja Ranska, ovat tukeneet vihreän siirtymän hankkeita yli miljardilla eurolla.

Suomi ei voita tässä tukikilpajuoksua, vaikkakin valtionjohto huhtikuun kehysriihessä päättikin kohdistaa verohyvityksestä suurille ja erityisesti vihreän siirtymän hankkeille. Verohyvityksenä voitaisiin myöntää 20 prosentin osuus koko hankkeen investointimäärästä, mutta enintään 150 miljoonaa euroa yksittäistä hanketta kohden.

Luvitusprosessi on myös selkeytymässä ja nopeutumassa uuden niin kutsutun puhtaan siirtymän sijoittumisluvan myötä, kun kunnat voivat halutessaan yhdistää kaava- ja luvitusvaiheita.

Valtio tekee voitavansa helpottaakseen investointipäätöksiä ja sujuvoittaakseen hankkeita, mutta lopulta Suomen on pärjättävä kilpailueduillaan eli kyvykkyydellämme tuottaa merkittävästi edullista uusiutuvaa sähköä, metsäteollisuutemme päästöinä syntyvällä biogeenisella hiilidioksidilla ja puhtaalla vedellä.

Käsissämme ovat voittavat kortit, jotka mahdollistavat erilaiset vetyarvoketjut. Niiden avulla voimme lunastaa paikkamme johtavana vetytaloutena ja saavuttaa taloudellista hyvinvointia koko yhteiskunnalle.

Fimpec kumppanina vety- ja power-to-X-hankkeissa

Olemme Fimpecissä olleet aallonharjalla vetytalouden kehittämisessä jo vuodesta 2014 alkaen ja toimineet yhteistyökumppanina vihreän vedyn ja Power-to-X-edelläkävijähankkeissa muun muassa P2X Solutionsin ja Nordic Ren-Gas Oy:n hankkeissa.

Vahvuutemme piilee markkinapotentiaalin tunnistamisessa, investointien kannattavuuden arvioinnissa ja hankkeiden eteenpäin viemisessä. Isoin kysymys asiakkaalle on tällä hetkellä kustannus: kuinka vedyn tuotantokustannusta saadaan alas ja kenelle myydä puhdasta vetyä?

Johdon konsulttimme tukevat asiakkaitamme hankkeiden arvioinneissa, auttavat vedyn ja sen jatkojalosteiden off-takereiden kartoittamisessa, tuottavat markkina- ja teknistaloudellisia toteutettavuusselvityksiä sekä hahmottavat isoa kuvaa vetyarvoketjun asemoitumisesta.

Haluatko kuulla lisää? Ole yhteydessä:
Jussi-Pekka Kuivala, johtaja, energiakonsultointi, Fimpec Consulting Oy
jussi-pekka.kuivala(at)fimpec.com
+358 40 837 8095

Raimo Kaunismäki projekti­johtajaksi Fimpecille

Fimpec vahvisti osaamistaan ja resurssejaan suurten investointihankkeiden läpiviennissä maaliskuun alussa, kun Raimo Kaunismäki aloitti projektijohtajana Fimpecissä. Kaunismäki on työskennellyt koko työuransa ajan projektijohdon eri tehtävissä erityisesti prosessiteollisuuden ja infraprojekteissa. Hänellä on vankka kokemus niin projektipäällikön, projektijohtajan kuin projektiosaston johtajan tehtävistä sekä Suomessa että ulkomailla. Kaunismäki on valmistunut vuonna 1992 diplomi-insinööriksi Aalto-yliopistosta erikoistumisaloina prosessitekniikka ja teollisuustalous.

Fimpecin palvelukseen Kaunismäki siirtyi Infinited Fiber Companystä projektijohtajan tehtävästä. Hän kertoo mahdollisuuden päästä toteuttamaan mielenkiintoisia ja haastavia projekteja houkutelleen häntä.

”Fimpec on hyvämaineinen ja kasvava yritys, joka tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Koen sen mahdollistavan myös oman osaamiseni hyödyntämisen monipuolisesti. Itsehän olen ollut projekteissa mukana niin tilaajan palveluksessa, insinööri-/konsulttitoimiston edustajana kuin laitetoimittajan palveluksessa, joten kokemusta niistä on kertynyt eri näkökulmista”, Kaunismäki kertoo.

”Olemme toimineet jo pitkään merkittävien teollisuusinvestointien projektinjohdollisissa tehtävissä ja on hienoa, että tarjoamamme mahdollisuudet kiinnostavat alamme johtavia ammattilaisia. Raimo vahvistaa organisaatiomme kyvykkyyttä erityisesti laajoissa ja vaativissa investointihankkeissa ja toivotan Raimon tervetulleeksi toteuttamaan onnistuneita projekteja yhdessä asiakkaidemme kanssa Fimpecin riveissä”, toteaa Fimpec PMO Oy:n toimitusjohtaja Mikko Turunen.

Lisätietoja

Mikko Turunen
toimitusjohtaja, Fimpec PMO Oy
puh: 040 844 7566
email: mikko.turunen@fimpec.com

EPCM ja EPC puhtaan siirtymän hankkeessa

Sami Nissinen, Jorma Paananen ja Tero Siintoharju.

Puhtaan siirtymän hankkeille on usein tyypillistä, että liikkeellä ovat toimijat, joilla ei ole kokemusta suurten ja vaativien rakennusprojektien johtamisesta. Projektit pitäisi kuitenkin saada vietyä lävitse kustannustehokkaasti, budjetissa pysyen ja yllätyksiä välttäen. EPCM-toimitusmalli (Engineering, Procurement, Construction, Management) tarjoaa tähän eri kokoisissa teollisuuden investointihankkeissa koetellun ratkaisun. Siinä tilaaja ottaa avukseen EPCM-konsultin, joka auttaa projektin kaikissa vaiheissa.

Meille Fimpecissä tällainen toiminta on tuttua useista erilaisista hankkeista. Työnjako asiakkaan ja EPCM-konsultin kesken voi vaihdella projektin ja asiakkaan tarpeiden mukaan, mutta tyypillinen jako on seuraavanlainen:

Asiakas

  • Asettaa projektin aikataulu- ja sisältövaateet.
  • Kommentoi ja hyväksyy suunnitelmat hallitusti.
  • Osallistuu hankintaneuvotteluihin, asettaa raamit hankinnoille ja allekirjoittaa hankintasopimukset.
  • Valvoo projektia.

Fimpecin EPCM-konsultti

  •  Laatii ja ylläpitää projektin kokonaisaikataulua, johtaa projektikokonaisuutta.
  • Valvoo projektin toteutussuunnitteluaineiston laatimista.
  • Laatii hankintojen tekniset ja kaupalliset kyselyaineistot, lähettää kyselyt ja vastaanottaa tarjoukset, antaa hankintasuosituksen asiakkaalle.
  • Valvoo projektin laite- ja laitostoimituksia.
  • Ylläpitää projektin suunnitteluaineistoa.
  • Valvoo rakentamista ja työmaata.
  • Valvoo asentamista ja käyttöönottoa.
  • Valvoo koulutusta.
  • Kokoaa loppusuunnitteluaineiston.

Osaaminen ja kokemus asiakkaan käyttöön

EPCM-konsultin roolin voi tiivistää niin, että tämä auttaa asiakasta projektin jokaisella osa-alueella siten, että tehdyt päätökset perustuvat riittävään ymmärrykseen ja asiantuntemukseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että konsultin on osattava kertoa se, mitä asiakas ei tiedä ja missä ovat projektin mahdolliset riskit.

Jotta tähän päästään, EPCM-konsultilta tarvitaan osaamista suunnittelusta ja sen alihankinnasta, aikatauluttamisesta, hankinnoista sekä rakennuttamisesta ja siihen liittyvästä valvonnasta. Meillä Fimpecissä tämä on ratkaistu niin, että hyödynnämme eri osa-alueilla niihin perehtyneiden asiantuntijoidemme osaamista.

Tällä tavoin pystymme näkemään asioita asiakkaan puolesta ja varmistamaan, että projekti etenee yhdessä laaditun suunnitelman mukaisesti.

Tässä yhteydessä on syytä korostaa hankintaosaamisen merkitystä. Teollisuuden hankkeissa oikea-aikaisten ja aikataulussa pysyvien hankintojen merkitys on ratkaiseva, jotta projekti voi edetä aikataulussa. Tämä edellyttää syvällistä kokemusta sekä hankinnasta että toimialasta, unohtamatta eri hankintamaiden kulttuurierojen ymmärtämistä.

Millaisen vaihtoehdon EPC tarjoaa?

Etenkin tuuli- ja aurinkovoimahankkeissa yhtenä toimitusmallina esiin nousee myös EPC (Engineering, Procurement, Construction). Siinä tilaaja tekee sopimuksen EPC-toimittajan kanssa, joka ottaa vastuun kokonaisuudesta: suunnittelusta, hankinnoista ja rakentamisesta sekä laatii omat sopimuksensa alihankkijoiden aliurakoitsijoiden ja laitetoimittajien kanssa.

Tilaaja on siis sopimussuhteessa ainoastaan EPC-toimittajaan, joka toimittaa laitoksen avaimet käteen -periaatteella. EPCM-projektissahan tilaaja tekee sopimukset laitetoimittajien ja urakoitsijoiden kanssa EPCM-konsultin avulla ja tukemana.

Omistajan näkökulmasta EPCM-projekti on usein tarkemmin määriteltynä selvästi edullisempi ratkaisu. Huomattavaa tällöin on kuitenkin EPC-mallia korkeampi tilaajan itsensä kantama onnistumisen riski. Vastaavasti EPC-projektissa riskit ovat periaatteessa pienemmät, mutta toisaalta hinta korkeampi toimittajan laskemasta kokonaisriskivarauksesta johtuen.

Myös EPC-projektit ovat meille Fimpecissä tuttuja ja parhaillaankin olemme mukana sijoitusyhtiö Exilionin Simoon rakennettavassa aurinkopuistohankkeessa, joka toteutetaan tällä hankintatavalla. Olemme olleet hankkeessa mukana esivalmisteluvaiheesta lähtien ja toimimme nyt projektin toteutusvaiheessa Owner’s Engineering -roolissa EPC-toimittajaa valvoen. Käytännössä huolehdimme tilaajan eduista hänen puolestaan.

Oikea toteutusmalli kannattaa miettiä aina tapauskohtaisesti

Projektit ovat erilaisia, ja on syytä todeta, ettei tietty toteutustapa ole rakennusprojektissa itseisarvo. Valinnan lähtökohdaksi kannattaa ottaa projektille asetetut tavoitteet ja tutkia, mikä toteutusmalli auttaa saavuttamaan ne parhaalla mahdollisella tavalla. Ei siis kannata jäädä kiinni ensimmäiseen esille nousevaan hankemuotoon, vaan miettiä perusteellisesti eri vaihtoehtojen hyvät ja huonot puolet juuri kyseisessä projektissa tunnistettuine erityispiirteineen.

Tämä on myös meidän tapamme toimia hankkeissa, joissa olemme mukana varhaisessa vaiheessa. Tuomme asiakkaan käyttöön kokemuksemme ja etsimme yhdessä hänen kanssaan juuri kyseiseen projektiin soveltuvan toteutustavan, jolla saadaan maksimihyöty minimipanostuksella.

Tapauskohtainen harkinta on hyvä lähtökohta kaikkiin rakennusprojekteihin, mutta puhtaaseen siirtymään liittyvien rakennusprojektien lisääntyessä jatkuvasti, on mielenkiintoista pohtia, miten edellä esitetyt projektimallit toimivat niissä.

Yksi ratkaiseva tekijä toimitusvaihtoehtojen valinnassa on projektin monimutkaisuus ja sen teknologinen uutuusaste. Hankkeen monimutkaistuessa niiden toimijoiden ja toimittajien joukko vähenee, jotka pystyvät ja uskaltavat ottaa vastuun kokonaisuudesta EPC-mallin mukaisena tai ainakin tarjouksen hinta nousee niin suureksi, ettei ratkaisu ole välttämättä paras mahdollinen liiketaloudellisesta näkökulmasta.

Yksinkertaistetusti tämä tarkoittaa sitä, että vakiintunutta teknologiaa soveltavat hankkeet, kuten aurinkopuistoprojektit, ovat monessa tapauksessa sellaisia, jotka soveltuvat EPC-toimituksiin. Näissä rakennusprojektin kokonaisuus muodostuu pääasiassa aurinkosähköjärjestelmästä ja infrarakentamisesta sekä on toteutukseltaan usein niin selkeä, että EPC-toimittaja on mahdollista löytää kohtuulliseen hintaan.

Uusiutuvan energian toista ääripäätä edustavat vetytalouden hankkeet, jotka sisältävät hyvin erilaisia osa-alueita, joista monet vaativat sekä erityisosaamista että samanaikaista teknologiakehitystä. Tällaiseen hankkeeseen EPCM on yleensä parempi vaihtoehto riskin jakautuessa sekä tilaajan että toimittajan kesken.

Tuulivoimahankkeet ja yleistymässä olevat hybridivoimalaitoshankkeet asettuvat näiden välimaastoon. Kokemuksemme mukaan nekin ovat usein niin monimuotoisia, ettei EPC-toimitus onnistu ainakaan haluttuun hintaan, kun taas EPCM on usein käyttökelpoinen vaihtoehto niiden toteuttamiseen.

Haluatko keskustella rakennusprojektistasi ja siitä, miten voimme auttaa sen läpiviemisessä? Ota yhteyttä:

Sami Nissinen, liiketoimintajohtaja, Fimpec Energy Services
puh. +358 40 348 5401
email: sami.nissinen(at)fimpec.com

Jorma Paananen, liiketoimintajohtaja, Fimpec PMO
puh. +358 400 347 373
email: jorma.paananen(at)fimpec.com

 

 

Kohti tiedolla johtamista

Suurten ja monimutkaisten investointihankkeiden johtamisessa on edelleen haasteena ajantasaisen tiedon saaminen projektijohdon käyttöön. Toimivaa tapaa tähän ei ole vielä kyetty kehittämään, vaikka tietomallit ja niiden käytön yleistyminen onkin periaatteessa tarjonnut siihen mahdollisuuksia. Nyt tilanne on kuitenkin muuttumassa. Fimpecissä olemme edenneet niin pitkälle, että olemme ottamassa hankkeissamme käyttöön ratkaisun, joka mahdollistaa aidon tiedolla johtamisen. Se on mallipohjainen, käyttäjille yksinkertainen, visualisoitu, ajantasainen sekä mahdollistaa vaihtoehtojen tutkimisen ja optimoinnin.

Miten mahdollistamme tiedolla johtamisen ja miksi onnistumme siinä?

Ratkaisumme perustuu tietomallien hyödyntämiseen ja sen yhdistämiseen muuhun investointihankkeissa yleisesti tuotettavaan tietoon. Ratkaisu linkittyy tiiviisti jo käytössä olevaan automaattiseen määrälaskentapalveluumme, jonka avulla on mahdollista seurata määrätietoja ja niiden muutoksia tarkasti ja osa-alueittain. Kokoamme siis tietoa laajasti hankkeen aikatauluista, kustannuksista, ympäristöolosuhteista, urakoitsijoiden suorituskyvystä ja muista kokonaisuuksista. Keräämällä ja analysoimalla näitä tietokokonaisuuksia rakentamiemme kaavojen avulla, saamme kokonaisvaltaisen näkemyksen hankkeen dynamiikasta, mikä mahdollistaa tietoon perustuvan päätöksenteon.

Avainasemassa on koko datan hallinta. Tietoa kerätään koko projektin ajan, analysoidaan ja siitä tuotetaan ohjausta tukevia raportteja. Lopulta tieto otetaan talteen ja käytetään hyödyksi seuraavissa projektien suunnittelussa.

Ratkaisumme taustalla on sen tiedostaminen, että vaikka suurissa investointihankkeissa käytetään nykyään tietomallinnusta ja dataa liikkuu paljon, olemassa olevaa tietoa ei ole pystytty jalostamaan ja hyödyntämään projektien ohjauksessa. Jotta tähän päästäisiin, lähdimme rakentamaan kokonaisuutta, jossa aikataulut, kustannukset ja muut seurannat yhdistetään yhteen tietokantaan, josta ne on helppo raportoida projektijohdolle, mutta myös esimerkiksi sijoittajille.

Tämä on ollut tietomallintamisen yhtenä tavoitteena alusta saakka, mutta kehitystä ovat jarruttaneet muun muassa softien suljetut rajapinnat, jotka ovat nyt vapautuneet. Asioita on myös ajateltu pelkästään tietomallinnuksen näkökulmasta ja odotettu, että tietomalli ratkaisee kaiken. Me olemme taas ajatelleet oman ratkaisumme laajemmin: jos tietomallissa ei ole kyseistä tietoa, pystymme tuomaan sen toista kautta ja yhdistämään tietomallin kanssa. Mallien ja tietojen yhdistäminen tuottaa reaaliaikaista määrä- ja kustannustietoa, joka päivittyy jatkuvasti. Lopputuloksena saamme ulos käyttökelpoista ja merkityksellistä tietoa.

Miten tietoa näytetään ja käytetään?

Kehittämässämme tiedolla johtamisen ratkaisussa yhteen kootun datan raportointi perustuu reaaliaikaiseen ja tarkkaan tiedon visualisointiin, jonka ansiosta se pystytään esittämään helposti ymmärrettävästi ja käyttäjäystävällisesti. Raporttien ja mittarien visualisoinnin mahdollistaa BIM-mallien ja ulkoisten tietolähteiden integrointi. Tämä mahdollistaa myös sen, että samasta materiaalista voidaan näyttää eri kohderyhmien tarpeisiin soveltuvaa tietoa.

Investoijille pystymme tarjoamaan reaaliaikaista tietoa helpolla ja havainnollisella tavalla raportoituna esimerkiksi viikkoraporteissa. Tämä tapahtuu muutaman mittarin avulla, jotka näyttävät yhdellä vilkaisulla ajantasaisen yleistilanteen projektista ja miten se etenee kustannusten ja aikataulujen suhteen.


Havainnolliset mittarit näyttävät yhdellä vilkaisulla ajantasaisen yleistilanteen projektista.

Haluttaessa on mahdollista siirtyä syvemmälle katsomaan dataa, joka näyttää tarkemmin, mitä projektissa on tapahtunut ja mistä kiinnostuksen kohteena olevat muutokset ovat johtuneet. Tämä projektinjohdon tarpeisiin suunnattu tieto mahdollistaa esimerkiksi hankkeen kokonaisseurannan S-käyrän avulla, jossa siis seurataan tuotannon etenemistä ja kustannuksia suhteessa aikatauluun. Samoin se mahdollistaa elinkaariarvioinnin (LCA) laskelmat ja vähähiilisyyden hallinnan yksityiskohtaisia hiilijalanjälkiraportteja varten koko rakennuksen elinkaaren ajan.


Tarvittaessa asioita on mahdollista nähdä yksityiskohtaisesti rakenneosan takkuudella.

Tiedolla johtamisen näkökulmasta on tärkeää, että dataan on mahdollista päästä niin syvälle, että asioita voidaan nähdä yksityiskohtaisesti rakenneosan tarkkuudella. Projektinjohto pystyy katsomaan juuri sen hetken tilanteen esimerkiksi siitä, paljonko hankkeen suunnitelmien mukaan tarvitaan paaluja ja pilareita suhteessa budjettiin, mikä on niiden hinta, mitä on missäkin asennettu, mitä on asentamatta ja miten niiden osalta ollaan aikataulussa.

Mitä hyötyä tiedolla johtamisesta on?

Tiedolla johtamisen mahdollistuminen tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että investointihankkeessa osataan tehdä oikeita päätöksiä oikeaan aikaan. Kun keräämme ja jalostamme todellista toteumatietoa, tunnistamme poikkeamat nopeammin, mikä mahdollistaa ennakoinnin. Näemme nopeammin sen, missä projekti on tällä hetkellä menossa ja mihin se menee, ellemme tee ohjaustoimenpiteitä. Parhaassa tapauksessa projektijohto voi keskittyä ratkaisemaan ongelmia, jotka eivät ole vielä toteutuneet.


Käytettävissä olevan datan ansiosta hankkeen kokonaisseuranta on mahdollista S-käyrän avulla.

Samalla byrokratia vähenee, kun on vähemmän raportteja, vähemmän erikseen kerättävää tietoa ja vähemmän yhdisteltäviä excel-taulukoita. Periaatteessa meillä voi olla yksi raportti, joka sisältää eri näkymiä ja joka päivittyy sitä mukaa, kun tieto muuttuu taustalla. Kun raportointi tapahtuu yhdellä alustalla, ei tarvita exceleitä, pdf:ä tai softaa, johon täytyy investoida ja kouluttautua.

Oppimisen ja tulevien hankkeiden näkökulmasta erittäin suuri hyöty on myös se, että hankkeen aikana ja sen päätyttyä voidaan aina peruuttaa haluttuun kohtaan ja koko hanke voidaan purkaa jälkikäteen tarkasti. Tämä on mahdollista, koska tietoa syötetään jatkuvasti hankkeen aikana ja se on kootusti yhdessä paikassa. Tiedämme siis jälkikäteen täsmällisesti, kuka on tehnyt ja mitä on tapahtunut missäkin ja mitä on laskutettu. Tämä vähentää riitoja, mutta tarjoaa myös aivan uudenlaisia mahdollisuuksia oppimiseen. Kun tunnistamme, että joku asia on mennyt projektissa odotettua paremmin tai huonommin, pääsemme kiinni näiden asioiden juurisyihin, kun pystymme pääsemään käsiksi dataan ja analysoimaan sitä.

Kun meillä on tällä tavalla systemaattisesti dokumentoituna kaikki hankkeeseen liittyvä, se antaa äärettömän vahvan pohja seuraavien hankkeiden suunnittelulle. Jatkuva tiedonkeruu ja -hallinta mahdollistavat monihankehallinnan, jossa hyödynnetään historiatietoja tehokkuuden parantamiseksi tulevissa hankkeissa.

Mitä siirtyminen tiedolla johtamiseen edellyttää projektiin osallistuvilta?

Usein periaatteessa hyvätkin uudistukset ovat haastavia toteuttaa, koska ne vaativat muutoksia toimintatapoihin, koulutusta tai investointeja. Meillä yksi ratkaisumme lähtökohdista oli, ettei se edellytä sen paremmin asiakkailtamme kuin urakoitsijoilta ohjelmistohankintoja, koulutustarvetta eikä lisätyötä tai työtapojen muutosta. Ainoat vaatimukset ovat tietomallin käyttäminen projektissa ja tietojen järjestelmällinen ylläpito.

Tässä tietojen ylläpidossa on pysytty urakoitsijoille tutussa formaatissa. Niiden taustalla vain pyörivät omat kaavamme, jotka mahdollistavat mittarien saamisen tiedosta irti päätöksenteon tueksi. Eroa on siinä, että kun tiedot täytetään nykyään esimerkiksi kerran kuukaudessa ja lähetetään eteenpäin, tiedolla johdettaessa niitä voi täyttää päivittäin, jolloin saadaan koko ajan ulos tietoa siitä, miten projekti etenee.

Missä tällä hetkellä mennään?

Kuten kirjoituksen alussa totesin, uutta ratkaisua ollaan ottamassa vähitellen käyttöön. Tällä hetkellä olemme tilanteessa, jossa jokainen osa-alue on viety tuotantoon ja nyt tehdään työtä niiden integroimiseksi yhteen pakettiin.

Kirjoittaja, Senior Consultant Kim Hagelberg, on ollut Fimpecissä keskeisessä roolissa tiedolla johtamisen kehittämisessä.

Haluatko lisää tietoa siitä, miten Fimpec johtaa tiedolla. Ota yhteyttä:

Johan Appelqvist
operatiivinen johtaja, kustannusjohtaminen
puh. +358 50 466 0907
email: johan.appelqvist(at)fimpec.com

Fimpecin liike­vaihto ylitti 50 mil­joonaa euroa

Vuosi 2023 oli Fimpec-konsernille vahvan kasvun aikaa. Liikevaihto nousi 50,5 (2022: 41,1) miljoonaan euroon ja henkilöstön määrä oli vuoden 2023 lopussa 440 (2022: 389). Tilikauden lopussa markkinatilanne erityisesti projektinjohto- sekä energia- ja teollisuusyksiköissä vauhdittivat konsernin tarjouskannan kaikkien aikojen ennätystasolle. Käyttökate laski 1,7 (2022: 3,0) miljoonaan euroon. Syynä alle toimialan normaalin käyttökatetason jäämiseen olivat voimakkaaseen kasvuun liittyvät panostukset ja rekrytoinnit sekä sisäiset uudelleenjärjestelyt.

”Hyvän kehityksen taustalla ovat onnistuneet strategiset valinnat ja asiakastyytyväisyys. Osaava ja kokenut henkilöstömme on onnistunut kerta toisensa jälkeen voittamaan tilauksia sekä pitämään asiakkaiden luottamuksen erittäin vaativissa projekteissa”, Fimpecin toimitusjohtaja Jukka Nieminen toteaa.

Fimpec jatkaa kansainvälistymistään

Fimpecillä on Euroopassa Suomen yhtiön lisäksi tytäryhtiöt Ruotsissa, Virossa ja Saksassa. Fimpecin eteneminen jatkui maissa suunnitellusti.

Etelä-Amerikassa Fimpec vahvisti läsnäoloaan ja haki uusia asiakkuuksia energiasektorilla, metsäteollisuudessa ja kaivannaisteollisuudessa. Suuria mahdollisuuksia tarjoava Etelä-Amerikan markkina-alue on Fimpecille ennestään tuttu pitkäkestoisista metsäteollisuusprojekteista, joihin Fimpec on osallistunut sekä suunnittelun että projektinjohdon puolella. Markkinaa palvelevat tytäryhtiöt Uruguayssa ja Chilessä.

Fimpec keskittyy puhtaaseen siirtymään ja energiaintensiivisiin aloihin

Vuonna 2023 Fimpec päätti hakea kasvua erityisesti teollisuuden puhtaan siirtymän tarjoamista mahdollisuuksista ja energiaintensiivisten alojen palveluista mukaan lukien akkuarvoketjuun liittyvät kaivannaiset ja kriittiset mineraalit. Nämä laajenevat markkinat tarjoavat Fimpecille parhaat mahdollisuudet kasvattaa liiketoimintaa kannattavasti tulevina vuosina.

”Strategiset valintamme linkittyvät markkinatilanteeseen. Puhtaan siirtymän markkinan potentiaalista saa kuvan Elinkeinoelämän keskusliitto, EK:n vihreiden investointien dataikkunasta, jonka mukaan energiamurrokseen liittyvien investointisuunnitelmien yhteenlaskettu summa oli kasvanut lähes 240 miljardiin euroon maaliskuussa 2024. Vuoden 2023 aikana merkittävästi noussut korkotaso ja kustannusinflaatio vaikuttavat investointien toteutumiseen ja aikatauluihin, mutta niiden valmistelussakin riittää tekemistä, vaikka kaikki eivät heti toteutuisikaan”, Nieminen perustelee.

Strategian toteuttamiseksi Fimpec laajensi ja terävöitti vuoden 2023 aikana energia-alan palvelutarjontaa. Sen lisäksi toiminta laajeni vuoden 2023 aikana myös liikkeenjohdon konsultointiin, mitä varten perustettiin Fimpec Consulting Oy tarjoamaan riippumatonta energiamurrokseen ja puhtaaseen siirtymään liittyvää neuvontaa yrityksille, jotka hakevat uutta suuntaa ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Kasvun odotetaan jatkuvan

Kuluvana vuonna Fimpecin liikevaihdon kasvun odotetaan jatkuvan, kun edellisen vuoden panostukset ja niihin liittyvät strategiset valinnat alkavat tuottaa tulosta. Pääteemana vuonna 2024 on kannattava kasvu ja Fimpecin kasvustrategian toteuttaminen huomioiden markkinan ja investointiympäristön kehittyminen.

”Henkilökohtainen huoleni kohdistuu toimialan ulkoisiin tekijöihin Suomessa. Suomen houkuttelevuutta investointiympäristönä tulevaisuudessa erityisesti ulkomaisten sijoittajien silmissä on edelleen parannettava. On pidettävä huolta koulutustasosta, kustannuskilpailukyvystä ja työrauhasta, joiden avulla pystymme voittamaan investointeja Suomeen”, Nieminen toteaa.

Lisätietoja:

Jukka Nieminen, toimitusjohtaja, Fimpec Group Oy
puh. +358 40 557 4547
jukka.nieminen(at)fimpec.com

Terve­tuloa tapaa­maan ja kuunte­lemaan Fimpecin asian­tuntijoita BIM-päivään 7.5.2024

BIM-päivä on rakennetun ympäristön tapahtuma, joka yhdistää alan päättäjät, liiketoimintajohtajat ja osaajat yhden katon alle. Tavoitteena on keskustella ja löytää ratkaisuja alan haasteisiin ja mahdollisuuksiin, kuten tuottavuuden kehittämiseen, resurssipulaan ja vihreään siirtymään. Esillä ovat parhaat käytännöt ja innovatiivisimmat ratkaisut sekä tarjolla lähes 30 huippupuheenvuoroa. Tapahtuman järjestävät Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry ja avoimen tietomallintamisen yhteistyöverkosto buidlingSMART.

”Tietomallintamisesta reaaliaikaiseen tilannetietoon”

Fimpec on yksi tapahtuman kumppaneista ja esillä sekä omalla näyttelypaikalla että puheenvuoroissa. Fimpecistä puheenvuoron pitävät Senior Consultant Kim Hagelberg ja operatiivinen johtaja Johan Appelqvist, joiden aiheena on ”Tietomallintamisesta reaaliaikaiseen tilannetietoon”. Luvassa on uutta tietoa siitä, mitä teollisuusrakentamisessa on opittavissa tietomallien hyödyntämisestä sekä miten strukturoitu malliohjaus mahdollistaa hankkeen automatisoidun määrälaskennan ja avaa tätä kautta mahdollisuudet suunnittelun, tuotannon ja kustannusohjauksen reaaliaikaiseen tilannetiedon hallintaan.

Hagelberg, Appelqvist ja muita Fimpecin asiantuntijoita on tavattavissa koko päivän ajan Fimpecin näyttelypaikalla. Tule keskustelemaan heidän kanssaan esimerkiksi tuotteistetusta tietomallikoordinoinnista, automatisoidusta määrälaskennasta, tiedolla johtamisesta tai vaikkapa siitä, miten voisimme auttaa sinua viemään investointihankettasi eteenpäin.

» Lue lisää BIM-päivästä

Fimpec kannustaa ja auttaa työnteki­jöitään kehittämään ammatillista osaamistaan

Fimpecissä työskentelee tällä hetkellä yli 440 asiantuntijaa, jotka ovat omien alojensa huippuosaajia. Meidät koetaan houkuttelevaksi työpaikaksi, joka tarjoaa mahdollisuuksia kiinnostaviin työtehtäviin ja oman osaamisen kehittämiseen. Tästä kulttuurista haluamme pitää kiinni ja siksi panostamme henkilöstömme ammatilliseen kehittymiseen ja koulutukseen, jotta voisimme palvella asiakkaitamme parhaalla mahdollisella tavalla uusinta tietämystä ja menetelmiä hyödyntäen.

Mietimme myös jatkuvasti, millä tavalla pystymme kannustamaan ja mahdollistamaan henkilöstömme osaamisen kehittämistä juuri meidän työyhteisöömme sopivalla tavalla. Kysehän on kuitenkin huippuammattilaisista, joiden osaamistarpeet ovat hyvin yksilöllisiä. Näitä asioita olemme määritelleet oppimispolitiikassamme, joka perustuu vahvaan uskoon yksilön omasta vastuusta, motivaatiosta ja halusta oppia.

Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen työntekijämme on päävastuussa omasta oppimisestaan ja ammattitaidon kehittämisestään omien kiinnostuksen kohteiden ja toivotun urakehityksen näkökulmista. Yrityksenä haluamme puolestaan kannustaa ja tukea jokaisen yksilön aktiivista oppimista. Kartoitamme erilaisia koulutuksia ja oppimisalustoja, jotta jokainen työntekijämme voi kehittää omia taitojaan ja mahdollistaa ammatillisten tavoitteidensa saavuttamisen. Tämän päämäärän toteuttamista varten olemme muun muassa perustaneet Fimpec Akatemian, josta lisää myöhemmin.

Toinen olennainen asia oppimispolitiikassamme on oppiva organisaatiokulttuuri. Pyrimme luomaan ja ylläpitämään organisaatiokulttuuria, jossa oppiminen ja tiedonjakaminen ovat arkipäivää. Tämä tarkoittaa kannustamista avoimeen kommunikointiin, tiedon jakamiseen ja yhteistyöhön eri tiimien ja osastojen välillä. Ajatuksena on, että jokainen työntekijä voi toimia mentorina toisilleen. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi kehitämme jatkuvasti työohjausta ja mentorointia. Tämä on aivan erityisen tärkeä asia, koska jo klassikoksi muodostuneen Robert Eichingerin ja Michael Lombardon 70:20:10 mallin mukaan valtaosa henkilöstön kehittymisestä ja oppimisesta tapahtuu työssä sekä vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä muiden ihmisten kanssa. Kollegoiden vertaistuki on olennainen asia ja sen tarjoaminen fimpecläinen tapa toimia.

Fimpec Akatemia auttaa löytämään oppimisväyliä

Edellä mainittu Fimpec Akatemia toimii oppimispolitiikkamme tukena. Sen tehtävänä on toteuttaa oppimispolitiikkaa käytännön tasolla. Tämä tarkoittaa henkilöstömme oppimistarpeiden jatkuvaa kartoitusta sekä näihin tarpeisiin vastaavien koulutusten etsimistä ja henkilöstön informoimista niistä. Tarvittaessa järjestämme Fimpec Akatemiassa myös koko Fimpecin ja organisaatiomme eri osa-alueiden tarpeisiin räätälöityjä koulutuksia, mikäli ilmenee sellaisia tarpeita, jotka koskettavat useita henkilöitä. Esimerkiksi syksyllä 2023 vietiin lävitse projektipäällikkökoulutus.

Pääpaino on ollut kuitenkin itsenäisesti suoritettavissa kursseissa, joista on nykyään valtavasti tarjontaa lyhyistä täsmäkoulutuksista isoihin oppimiskokonaisuuksiin, joita työntekijämme voivat suorittaa omaa ammatillista osaamista kehittääkseen. Haasteeksi olemme tunnistaneet hyvien koulutusten sekä niiden haku- ja järjestämisajankohtien selvittäminen ja muun muassa tähän tarkoitukseen Fimpec Akatemia on perustettu. Palautteen mukaan kynnys koulutukseen osallistumiseen on madaltunut, kun olemme pystyneet tarjoamaan nämä tiedot. Henkilöstömme on hyödyntänyt muun muassa puhtaan siirtymän, johtamisen ja mentoroinnin koulutuksia, mutta tarjolla on jatkuvasti laaja kattaus eri koulutuksia, myös esimerkiksi työhyvinvointiin liittyvistä aiheista.

Fimpec Akatemian etsimän ja tuottaman koulutustarjonnan lisäksi itsensä kehittäminen ja sen tavoitteet ovat keskeinen aihe esihenkilön ja työntekijän välisessä kehityskeskustelussa.

Yhteistyö korkeakoulujen kanssa hyödyttää kaikkia osapuolia

Yksi osa oppimiseen liittyvää toimintaa on yhteistyö korkeakoulujen kanssa. Fimpec on perinteisesti tarjonnut harjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkoja eri alojen opiskelijoille edistääkseen heidän valmistumistaan. Käymme oppilaitoksissa myös kertomassa, millaista työelämä on kaltaisessamme asiantuntijaorganisaatiossa. Lisäksi osa asiantuntijoistamme luennoi omasta erityisalastaan eri oppilaitoksissa.

Oman henkilöstömme näkökulmasta osallistuminen oppilaitosyhteistyöhön mahdollistaa tällaisesta toiminnasta kiinnostuneille osaamisen laajentamisen uudelle alueelle, johon liittyy tiedon jakamisen lisäksi oman osaamisen ja työelämäkäsitysten arviointia. Omasta kokemuksesta voin sanoa sen olevan jännittävää, mutta myös palkitsevaa.

Kirjoittaja Pekka Silvennoinen on pitkän linjan automaatioinsinööri, joka innostui opiskelemaan ammatilliseksi opettajaksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jamkin, ammatillisessa opettajakorkeakoulussa työskennellessään Fimpecillä. Nykyään hän toimii Fimpec Akatemian kehityspäällikkönä ja opettaa lisäksi Jamkissa.

Lisätietoja
Pekka Silvennoinen
Competence Development Manager, Fimpeec Akatemia
puh. +358 50 4639 640
email: pekka.silvennoinen(at)fimpec.com

Hannu Johto nimitetty johtavaksi prosessi­asiantun­tijaksi Batteries & Critical Minerals -yksikköön

Tammikuussa 2024 uudessa Batteries & Critical Minerals -liiketoimintayksikössä aloittanut Hannu Johto tuo Fimpeciin johtavana prosessiasiantuntijana monipuolista osaamista ja kokemusta akkuarvoketjun ja mineraalien prosesseista sekä niihin liittyvästä liiketoiminnasta. Hänen erikoisosaamiseensa kuuluu pyrometallurgia.

Johdolla on takanaan yli 10 vuoden kokemus kaivannaisteollisuuden alalta ja hän on toiminut asiantuntijana useissa laajoissa hankkeissa vastaten monipuolisista kehitystehtävistä kuten laadunkehityksestä, liiketoiminnan kehittämisestä, johtavasta prosessisuunnittelusta ja myynnistä. Aikaisemmin Johto on työskennellyt muun muassa Swecolla ja Metsolla.

Tehtävässään Fimpecin johtavana prosessiasiantuntijana hän vastaa liiketoiminnan kasvattamisesta ja kehittämisestä toimimalla yhteistyöhankkeissa projektipäällikkönä ja prosessisuunnittelijana. Työssään hän raportoi Batteries and Critical Minerals -yksikön liiketoimintajohtajalle Sami Strömille.

”Olen innoissani erityisesti Fimpecin kansainvälisistä hankkeista ja siitä, että pääsen hyödyntämään niissä omaa ydinosaamistani. Olen tietääkseni ensimmäinen pyrometallurgiaan erikoistunut asiantuntija Fimpecillä ja uskon, että osaamiseni tuo paljon lisäarvoa liiketoimintayksikölle”, Johto sanoo.

Batteries & Critical Minerals -yksikön liiketoimintajohtaja Sami Strömin mukaan Johdon laaja kokemus vahvistaa merkittävästi Fimpecin osaamisportfoliota ja tukee määrätietoista kasvustrategiaa.

”Johdon erikoisosaaminen täydentää yksikköämme mainiosti. Hänellä on pitkä kokemus kaivannaisteollisuuden alalta ja tämä erikoisosaaminen on olennainen tuki kasvustrategiamme tavoitteiden saavuttamiselle”, Ström kertoo.

Lisätietoja:
Sami Ström
liiketoimintajohtaja, Batteries & Critical Minerals
puh: +358 40 596 5029
email: sami.strom(at)fimpec.com