Vety ja vedyn jatkojalosteet ovat pitkään olleet kuuma aihe puhtaassa siirtymässä. Vedystä ja sen jatkojalosteista etsitään ratkaisua fossiilisista polttoaineista irtautumiseen ja sitä kautta ilmastopäästöjen vähentämiseen, EU:n ulkopuolisen energiariippuvuuden minimointiin sekä ylipäätänsä talouden veturiksi.

Hallitus linjasi vuonna 2023 Suomen tavoittelevan johtavan vetytalouden asemaa Euroopassa Vetystrategiassa todettiin, että Suomella on edellytykset tuottaa vähintään kymmenen prosenttia EU:n päästöttömästä vedystä vuonna 2030. Tämä luo hyvät näkymät yrityksille satsata uusiin innovaatioihin ja tehdä investointeja, sillä puhdas siirtymä on väistämättä tulossa.

Suomen kannattaa tähdätä vetyarvoketjun huipulle houkuttelemalla tänne vedyn avulla siitä jalosteita valmistavaa teollisuutta. Jotta vetytalous syntyy, kustannusten tulee tippua, lainsäädännön asettamien vaatimusten täsmentyä sekä arvoketjun toimivuutta ja sen vaiheiden osuutta kustannusten kantajana tarkastella.

Jotta jatkojalosteita pystytään hyödyntämään, raaka-aineita on tuotettava paljon. Suomessa meillä on erinomaiset mahdollisuudet vetytalouden täysmittaiseen käynnistämiseen ja uusien investointien toteuttamiseen, sillä maantieteellinen sijaintimme, yhteiskuntamme vakaus, korkea koulutustaso sekä edellytyksemme tuottaa power-to-X-prosessissa tarvittavia raaka-aineita on merkittävä.

Meillä on tilaa rakentaa edullista vihreää sähköntuotantoa kuten tuuli- ja aurinkovoimaa, ja meillä odottaa metsäteollisuuden biogeeninen hiilidioksidi valjastamistaan laajamittaiseen sähköisten hiilivetyjen tuotantoon. Elektrolyysissä raaka-aineena käytettävän veden on puolestaan oltava erityisen puhdasta, mikä tuo Suomelle kiistattoman etulyöntiaseman moneen muuhun valtioon verrattuna. Suomessa vesi on valmiiksi jo kohtalaisen puhdasta ja sitä on paljon.

Vetyinfrastruktuuristakaan arvoketju ei jää kiinni, sillä esimerkiksi Suomen valtion omistama Gasgrid suunnittelee ja kehittää kansallista vetyverkkoa, joka yhdistäisi niin vedyn tuottajat ja kuluttajat kuin kytkisi Suomen vetytalousmarkkinaan Euroopassa.

Vedystä jalostuu tulevaisuus

Yrityksille ja liiketoiminnalle on tärkeää tunnistaa, mihin vetyarvoketjussa kannattaa sijoittua. Hankekehittäjät ja energiayhtiöt voivat esimerkiksi investoida vedyn tuotantolaitoksiin, joissa vihreää vetyä tuotetaan elektrolyysillä käyttäen uusiutuvaa sähköä. Tuotettu vety voidaan toimittaa jatkojalostettavaksi edelleen tai yhtiöt voivat tavoitella laajempaa asemaa arvoketjussa ja valmistaa jatkojalosteen itse.

Jatkojalosteille olemassa olevia sovelluksia ja markkinoita löytyy esimerkiksi liikenteestä ja kemianteollisuudesta. Vedystä voidaan jalostaa esimerkiksi e-metaania, jota voidaan myydä Suomen ja Baltian olemassa olevalla maakaasumarkkinalla esimerkiksi kahdenvälisillä sopimuksilla.

Jakeluvelvoite mahdollistaa toisen olemassa olevan markkinan e-metaanille. EU edellyttää yhä enenevissä määrin liikenteen päästöttömyyttä ja jakeluvelvoitteella on linjattu, että tietty prosentti jaettavasta liikenteen polttoaineesta on oltava uusiutuvista lähteistä peräisin. Vuonna 2024 jakeluvelvoite on 13,5 prosenttia ja se nousee asteittain vuoteen 2027 mennessä 22,5 prosenttiin. Jakeluvelvoite pitää sisällään myös niin kutsutun kehittyneiden jakeiden, kuten e-metaanin, lisävelvoitteen, joka on tänä vuonna kaksi prosenttiyksikköä kokonaisjakeluvelvoitteesta. Juuri kyseinen lisävelvoite avaa markkinan vedystä tehtäville jatkojalosteille.

Meriliikenteen liittyessä EU:n nykyiseen päästökauppajärjestelmään täysimääräisesti vuoteen 2026 mennessä sekä Fuel EU Maritime -asetuksen tullessa voimaan, paine vaihtoehtoisten ja päästöttömien polttoaineiden käyttöönottoon kasvaa. Ammoniakista ja metanolista onkin povattu dieselin syrjäyttäviä laivojen uusia polttoaineita, ja jo nyt suuret varustamot ovat tehneet tilauksia laivoista, jotka käyttävät energiana näitä vetyarvoketjuun oleellisesti liittyvä polttoaineita. Kysyntää siis on luvassa myös meriliikenteen osalta.

Arvoketjussa ei voida kuitenkaan nojata ainoastaan polttoaineisiin. Ammoniakki on merkittävä raaka-aine lannoitteissa, jolloin vetyarvoketju koskettaa myös elintarviketeollisuutta. Metanoli on puolestaan merkittävä raaka-aine kemianteollisuudessa ja avaa myös mahdollisuuden valmistaa muoveja täysin uusiutuvista raaka-aineesta.

Myös terästä voidaan tuottaa vedyn avulla, mikä mahdollistaa fossiilivapaan terästuotannon. Autoteollisuus on jo osoittanut kiinnostusta fossiilitonta terästä kohtaan, kun valveutuneet kuluttajat ja yhtiöt vaativat yhä ympäristöystävällisempiä kulkuneuvoja. Uusiutuvasti valmistetun teräksen osuus autotuotannon kokonaiskustannuksissa on vielä maltillinen, mutta vauhdittaa osaltaan investointeja vihreään teräksen tuotantoon.

Kilpajuoksu kohti johtavaa asemaa vetytaloutena

Kilpailu vetyarvoketjuun liittyvistä teollisista investoinneista tulee olemaan kovaa globaalisti, mutta myös EU:n sisällä. Tässä kilpajuoksussa meidän on mahdollista turvata tulevaisuuden hyvinvointimme. Viime vuosina EU-maat, etupäässä isot teollisuusjätit kuten Saksa ja Ranska, ovat tukeneet vihreän siirtymän hankkeita yli miljardilla eurolla.

Suomi ei voita tässä tukikilpajuoksua, vaikkakin valtionjohto huhtikuun kehysriihessä päättikin kohdistaa verohyvityksestä suurille ja erityisesti vihreän siirtymän hankkeille. Verohyvityksenä voitaisiin myöntää 20 prosentin osuus koko hankkeen investointimäärästä, mutta enintään 150 miljoonaa euroa yksittäistä hanketta kohden.

Luvitusprosessi on myös selkeytymässä ja nopeutumassa uuden niin kutsutun puhtaan siirtymän sijoittumisluvan myötä, kun kunnat voivat halutessaan yhdistää kaava- ja luvitusvaiheita.

Valtio tekee voitavansa helpottaakseen investointipäätöksiä ja sujuvoittaakseen hankkeita, mutta lopulta Suomen on pärjättävä kilpailueduillaan eli kyvykkyydellämme tuottaa merkittävästi edullista uusiutuvaa sähköä, metsäteollisuutemme päästöinä syntyvällä biogeenisella hiilidioksidilla ja puhtaalla vedellä.

Käsissämme ovat voittavat kortit, jotka mahdollistavat erilaiset vetyarvoketjut. Niiden avulla voimme lunastaa paikkamme johtavana vetytaloutena ja saavuttaa taloudellista hyvinvointia koko yhteiskunnalle.

Fimpec kumppanina vety- ja power-to-X-hankkeissa

Olemme Fimpecissä olleet aallonharjalla vetytalouden kehittämisessä jo vuodesta 2014 alkaen ja toimineet yhteistyökumppanina vihreän vedyn ja Power-to-X-edelläkävijähankkeissa muun muassa P2X Solutionsin ja Nordic Ren-Gas Oy:n hankkeissa.

Vahvuutemme piilee markkinapotentiaalin tunnistamisessa, investointien kannattavuuden arvioinnissa ja hankkeiden eteenpäin viemisessä. Isoin kysymys asiakkaalle on tällä hetkellä kustannus: kuinka vedyn tuotantokustannusta saadaan alas ja kenelle myydä puhdasta vetyä?

Johdon konsulttimme tukevat asiakkaitamme hankkeiden arvioinneissa, auttavat vedyn ja sen jatkojalosteiden off-takereiden kartoittamisessa, tuottavat markkina- ja teknistaloudellisia toteutettavuusselvityksiä sekä hahmottavat isoa kuvaa vetyarvoketjun asemoitumisesta.

Haluatko kuulla lisää? Ole yhteydessä:
Jussi-Pekka Kuivala, johtaja, energiakonsultointi, Fimpec Consulting Oy
jussi-pekka.kuivala(at)fimpec.com
+358 40 837 8095

Fimpec vahvisti osaamistaan ja resurssejaan suurten investointihankkeiden läpiviennissä maaliskuun alussa, kun Raimo Kaunismäki aloitti projektijohtajana Fimpecissä. Kaunismäki on työskennellyt koko työuransa ajan projektijohdon eri tehtävissä erityisesti prosessiteollisuuden ja infraprojekteissa. Hänellä on vankka kokemus niin projektipäällikön, projektijohtajan kuin projektiosaston johtajan tehtävistä sekä Suomessa että ulkomailla. Kaunismäki on valmistunut vuonna 1992 diplomi-insinööriksi Aalto-yliopistosta erikoistumisaloina prosessitekniikka ja teollisuustalous.

Fimpecin palvelukseen Kaunismäki siirtyi Infinited Fiber Companystä projektijohtajan tehtävästä. Hän kertoo mahdollisuuden päästä toteuttamaan mielenkiintoisia ja haastavia projekteja houkutelleen häntä.

”Fimpec on hyvämaineinen ja kasvava yritys, joka tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Koen sen mahdollistavan myös oman osaamiseni hyödyntämisen monipuolisesti. Itsehän olen ollut projekteissa mukana niin tilaajan palveluksessa, insinööri-/konsulttitoimiston edustajana kuin laitetoimittajan palveluksessa, joten kokemusta niistä on kertynyt eri näkökulmista”, Kaunismäki kertoo.

”Olemme toimineet jo pitkään merkittävien teollisuusinvestointien projektinjohdollisissa tehtävissä ja on hienoa, että tarjoamamme mahdollisuudet kiinnostavat alamme johtavia ammattilaisia. Raimo vahvistaa organisaatiomme kyvykkyyttä erityisesti laajoissa ja vaativissa investointihankkeissa ja toivotan Raimon tervetulleeksi toteuttamaan onnistuneita projekteja yhdessä asiakkaidemme kanssa Fimpecin riveissä”, toteaa Fimpec PMO Oy:n toimitusjohtaja Mikko Turunen.

Lisätietoja

Mikko Turunen
toimitusjohtaja, Fimpec PMO Oy
puh: 040 844 7566
email: mikko.turunen@fimpec.com

Suurten ja monimutkaisten investointihankkeiden johtamisessa on edelleen haasteena ajantasaisen tiedon saaminen projektijohdon käyttöön. Toimivaa tapaa tähän ei ole vielä kyetty kehittämään, vaikka tietomallit ja niiden käytön yleistyminen onkin periaatteessa tarjonnut siihen mahdollisuuksia. Nyt tilanne on kuitenkin muuttumassa. Fimpecissä olemme edenneet niin pitkälle, että olemme ottamassa hankkeissamme käyttöön ratkaisun, joka mahdollistaa aidon tiedolla johtamisen. Se on mallipohjainen, käyttäjille yksinkertainen, visualisoitu, ajantasainen sekä mahdollistaa vaihtoehtojen tutkimisen ja optimoinnin.

Miten mahdollistamme tiedolla johtamisen ja miksi onnistumme siinä?

Ratkaisumme perustuu tietomallien hyödyntämiseen ja sen yhdistämiseen muuhun investointihankkeissa yleisesti tuotettavaan tietoon. Ratkaisu linkittyy tiiviisti jo käytössä olevaan automaattiseen määrälaskentapalveluumme, jonka avulla on mahdollista seurata määrätietoja ja niiden muutoksia tarkasti ja osa-alueittain. Kokoamme siis tietoa laajasti hankkeen aikatauluista, kustannuksista, ympäristöolosuhteista, urakoitsijoiden suorituskyvystä ja muista kokonaisuuksista. Keräämällä ja analysoimalla näitä tietokokonaisuuksia rakentamiemme kaavojen avulla, saamme kokonaisvaltaisen näkemyksen hankkeen dynamiikasta, mikä mahdollistaa tietoon perustuvan päätöksenteon.

Avainasemassa on koko datan hallinta. Tietoa kerätään koko projektin ajan, analysoidaan ja siitä tuotetaan ohjausta tukevia raportteja. Lopulta tieto otetaan talteen ja käytetään hyödyksi seuraavissa projektien suunnittelussa.

Ratkaisumme taustalla on sen tiedostaminen, että vaikka suurissa investointihankkeissa käytetään nykyään tietomallinnusta ja dataa liikkuu paljon, olemassa olevaa tietoa ei ole pystytty jalostamaan ja hyödyntämään projektien ohjauksessa. Jotta tähän päästäisiin, lähdimme rakentamaan kokonaisuutta, jossa aikataulut, kustannukset ja muut seurannat yhdistetään yhteen tietokantaan, josta ne on helppo raportoida projektijohdolle, mutta myös esimerkiksi sijoittajille.

Tämä on ollut tietomallintamisen yhtenä tavoitteena alusta saakka, mutta kehitystä ovat jarruttaneet muun muassa softien suljetut rajapinnat, jotka ovat nyt vapautuneet. Asioita on myös ajateltu pelkästään tietomallinnuksen näkökulmasta ja odotettu, että tietomalli ratkaisee kaiken. Me olemme taas ajatelleet oman ratkaisumme laajemmin: jos tietomallissa ei ole kyseistä tietoa, pystymme tuomaan sen toista kautta ja yhdistämään tietomallin kanssa. Mallien ja tietojen yhdistäminen tuottaa reaaliaikaista määrä- ja kustannustietoa, joka päivittyy jatkuvasti. Lopputuloksena saamme ulos käyttökelpoista ja merkityksellistä tietoa.

Miten tietoa näytetään ja käytetään?

Kehittämässämme tiedolla johtamisen ratkaisussa yhteen kootun datan raportointi perustuu reaaliaikaiseen ja tarkkaan tiedon visualisointiin, jonka ansiosta se pystytään esittämään helposti ymmärrettävästi ja käyttäjäystävällisesti. Raporttien ja mittarien visualisoinnin mahdollistaa BIM-mallien ja ulkoisten tietolähteiden integrointi. Tämä mahdollistaa myös sen, että samasta materiaalista voidaan näyttää eri kohderyhmien tarpeisiin soveltuvaa tietoa.

Investoijille pystymme tarjoamaan reaaliaikaista tietoa helpolla ja havainnollisella tavalla raportoituna esimerkiksi viikkoraporteissa. Tämä tapahtuu muutaman mittarin avulla, jotka näyttävät yhdellä vilkaisulla ajantasaisen yleistilanteen projektista ja miten se etenee kustannusten ja aikataulujen suhteen.

Havainnolliset mittarit näyttävät yhdellä vilkaisulla ajantasaisen yleistilanteen projektista.

Haluttaessa on mahdollista siirtyä syvemmälle katsomaan dataa, joka näyttää tarkemmin, mitä projektissa on tapahtunut ja mistä kiinnostuksen kohteena olevat muutokset ovat johtuneet. Tämä projektinjohdon tarpeisiin suunnattu tieto mahdollistaa esimerkiksi hankkeen kokonaisseurannan S-käyrän avulla, jossa siis seurataan tuotannon etenemistä ja kustannuksia suhteessa aikatauluun. Samoin se mahdollistaa elinkaariarvioinnin (LCA) laskelmat ja vähähiilisyyden hallinnan yksityiskohtaisia hiilijalanjälkiraportteja varten koko rakennuksen elinkaaren ajan.

Tarvittaessa asioita on mahdollista nähdä yksityiskohtaisesti rakenneosan takkuudella.

Tiedolla johtamisen näkökulmasta on tärkeää, että dataan on mahdollista päästä niin syvälle, että asioita voidaan nähdä yksityiskohtaisesti rakenneosan tarkkuudella. Projektinjohto pystyy katsomaan juuri sen hetken tilanteen esimerkiksi siitä, paljonko hankkeen suunnitelmien mukaan tarvitaan paaluja ja pilareita suhteessa budjettiin, mikä on niiden hinta, mitä on missäkin asennettu, mitä on asentamatta ja miten niiden osalta ollaan aikataulussa.

Mitä hyötyä tiedolla johtamisesta on?

Tiedolla johtamisen mahdollistuminen tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että investointihankkeessa osataan tehdä oikeita päätöksiä oikeaan aikaan. Kun keräämme ja jalostamme todellista toteumatietoa, tunnistamme poikkeamat nopeammin, mikä mahdollistaa ennakoinnin. Näemme nopeammin sen, missä projekti on tällä hetkellä menossa ja mihin se menee, ellemme tee ohjaustoimenpiteitä. Parhaassa tapauksessa projektijohto voi keskittyä ratkaisemaan ongelmia, jotka eivät ole vielä toteutuneet.

Käytettävissä olevan datan ansiosta hankkeen kokonaisseuranta on mahdollista S-käyrän avulla.

Samalla byrokratia vähenee, kun on vähemmän raportteja, vähemmän erikseen kerättävää tietoa ja vähemmän yhdisteltäviä excel-taulukoita. Periaatteessa meillä voi olla yksi raportti, joka sisältää eri näkymiä ja joka päivittyy sitä mukaa, kun tieto muuttuu taustalla. Kun raportointi tapahtuu yhdellä alustalla, ei tarvita exceleitä, pdf:ä tai softaa, johon täytyy investoida ja kouluttautua.

Oppimisen ja tulevien hankkeiden näkökulmasta erittäin suuri hyöty on myös se, että hankkeen aikana ja sen päätyttyä voidaan aina peruuttaa haluttuun kohtaan ja koko hanke voidaan purkaa jälkikäteen tarkasti. Tämä on mahdollista, koska tietoa syötetään jatkuvasti hankkeen aikana ja se on kootusti yhdessä paikassa. Tiedämme siis jälkikäteen täsmällisesti, kuka on tehnyt ja mitä on tapahtunut missäkin ja mitä on laskutettu. Tämä vähentää riitoja, mutta tarjoaa myös aivan uudenlaisia mahdollisuuksia oppimiseen. Kun tunnistamme, että joku asia on mennyt projektissa odotettua paremmin tai huonommin, pääsemme kiinni näiden asioiden juurisyihin, kun pystymme pääsemään käsiksi dataan ja analysoimaan sitä.

Kun meillä on tällä tavalla systemaattisesti dokumentoituna kaikki hankkeeseen liittyvä, se antaa äärettömän vahvan pohja seuraavien hankkeiden suunnittelulle. Jatkuva tiedonkeruu ja -hallinta mahdollistavat monihankehallinnan, jossa hyödynnetään historiatietoja tehokkuuden parantamiseksi tulevissa hankkeissa.

Mitä siirtyminen tiedolla johtamiseen edellyttää projektiin osallistuvilta?

Usein periaatteessa hyvätkin uudistukset ovat haastavia toteuttaa, koska ne vaativat muutoksia toimintatapoihin, koulutusta tai investointeja. Meillä yksi ratkaisumme lähtökohdista oli, ettei se edellytä sen paremmin asiakkailtamme kuin urakoitsijoilta ohjelmistohankintoja, koulutustarvetta eikä lisätyötä tai työtapojen muutosta. Ainoat vaatimukset ovat tietomallin käyttäminen projektissa ja tietojen järjestelmällinen ylläpito.

Tässä tietojen ylläpidossa on pysytty urakoitsijoille tutussa formaatissa. Niiden taustalla vain pyörivät omat kaavamme, jotka mahdollistavat mittarien saamisen tiedosta irti päätöksenteon tueksi. Eroa on siinä, että kun tiedot täytetään nykyään esimerkiksi kerran kuukaudessa ja lähetetään eteenpäin, tiedolla johdettaessa niitä voi täyttää päivittäin, jolloin saadaan koko ajan ulos tietoa siitä, miten projekti etenee.

Missä tällä hetkellä mennään?

Kuten kirjoituksen alussa totesin, uutta ratkaisua ollaan ottamassa vähitellen käyttöön. Tällä hetkellä olemme tilanteessa, jossa jokainen osa-alue on viety tuotantoon ja nyt tehdään työtä niiden integroimiseksi yhteen pakettiin.

Kirjoittaja, Senior Consultant Kim Hagelberg, on ollut Fimpecissä keskeisessä roolissa tiedolla johtamisen kehittämisessä.

Haluatko lisää tietoa siitä, miten Fimpec johtaa tiedolla. Ota yhteyttä:

Johan Appelqvist
operatiivinen johtaja, kustannusjohtaminen
puh. +358 50 466 0907
email: johan.appelqvist(at)fimpec.com

Vuosi 2023 oli Fimpec-konsernille vahvan kasvun aikaa. Liikevaihto nousi 50,5 (2022: 41,1) miljoonaan euroon ja henkilöstön määrä oli vuoden 2023 lopussa 440 (2022: 389). Tilikauden lopussa markkinatilanne erityisesti projektinjohto- sekä energia- ja teollisuusyksiköissä vauhdittivat konsernin tarjouskannan kaikkien aikojen ennätystasolle. Käyttökate laski 1,7 (2022: 3,0) miljoonaan euroon. Syynä alle toimialan normaalin käyttökatetason jäämiseen olivat voimakkaaseen kasvuun liittyvät panostukset ja rekrytoinnit sekä sisäiset uudelleenjärjestelyt.

”Hyvän kehityksen taustalla ovat onnistuneet strategiset valinnat ja asiakastyytyväisyys. Osaava ja kokenut henkilöstömme on onnistunut kerta toisensa jälkeen voittamaan tilauksia sekä pitämään asiakkaiden luottamuksen erittäin vaativissa projekteissa”, Fimpecin toimitusjohtaja Jukka Nieminen toteaa.

Fimpec jatkaa kansainvälistymistään

Fimpecillä on Euroopassa Suomen yhtiön lisäksi tytäryhtiöt Ruotsissa, Virossa ja Saksassa. Fimpecin eteneminen jatkui maissa suunnitellusti.

Etelä-Amerikassa Fimpec vahvisti läsnäoloaan ja haki uusia asiakkuuksia energiasektorilla, metsäteollisuudessa ja kaivannaisteollisuudessa. Suuria mahdollisuuksia tarjoava Etelä-Amerikan markkina-alue on Fimpecille ennestään tuttu pitkäkestoisista metsäteollisuusprojekteista, joihin Fimpec on osallistunut sekä suunnittelun että projektinjohdon puolella. Markkinaa palvelevat tytäryhtiöt Uruguayssa ja Chilessä.

Fimpec keskittyy puhtaaseen siirtymään ja energiaintensiivisiin aloihin

Vuonna 2023 Fimpec päätti hakea kasvua erityisesti teollisuuden puhtaan siirtymän tarjoamista mahdollisuuksista ja energiaintensiivisten alojen palveluista mukaan lukien akkuarvoketjuun liittyvät kaivannaiset ja kriittiset mineraalit. Nämä laajenevat markkinat tarjoavat Fimpecille parhaat mahdollisuudet kasvattaa liiketoimintaa kannattavasti tulevina vuosina.

”Strategiset valintamme linkittyvät markkinatilanteeseen. Puhtaan siirtymän markkinan potentiaalista saa kuvan Elinkeinoelämän keskusliitto, EK:n vihreiden investointien dataikkunasta, jonka mukaan energiamurrokseen liittyvien investointisuunnitelmien yhteenlaskettu summa oli kasvanut lähes 240 miljardiin euroon maaliskuussa 2024. Vuoden 2023 aikana merkittävästi noussut korkotaso ja kustannusinflaatio vaikuttavat investointien toteutumiseen ja aikatauluihin, mutta niiden valmistelussakin riittää tekemistä, vaikka kaikki eivät heti toteutuisikaan”, Nieminen perustelee.

Strategian toteuttamiseksi Fimpec laajensi ja terävöitti vuoden 2023 aikana energia-alan palvelutarjontaa. Sen lisäksi toiminta laajeni vuoden 2023 aikana myös liikkeenjohdon konsultointiin, mitä varten perustettiin Fimpec Consulting Oy tarjoamaan riippumatonta energiamurrokseen ja puhtaaseen siirtymään liittyvää neuvontaa yrityksille, jotka hakevat uutta suuntaa ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Kasvun odotetaan jatkuvan

Kuluvana vuonna Fimpecin liikevaihdon kasvun odotetaan jatkuvan, kun edellisen vuoden panostukset ja niihin liittyvät strategiset valinnat alkavat tuottaa tulosta. Pääteemana vuonna 2024 on kannattava kasvu ja Fimpecin kasvustrategian toteuttaminen huomioiden markkinan ja investointiympäristön kehittyminen.

”Henkilökohtainen huoleni kohdistuu toimialan ulkoisiin tekijöihin Suomessa. Suomen houkuttelevuutta investointiympäristönä tulevaisuudessa erityisesti ulkomaisten sijoittajien silmissä on edelleen parannettava. On pidettävä huolta koulutustasosta, kustannuskilpailukyvystä ja työrauhasta, joiden avulla pystymme voittamaan investointeja Suomeen”, Nieminen toteaa.

Lisätietoja:

Jukka Nieminen, toimitusjohtaja, Fimpec Group Oy
puh. +358 40 557 4547
jukka.nieminen(at)fimpec.com

Tammikuussa 2024 uudessa Batteries & Critical Minerals -liiketoimintayksikössä aloittanut Hannu Johto tuo Fimpeciin johtavana prosessiasiantuntijana monipuolista osaamista ja kokemusta akkuarvoketjun ja mineraalien prosesseista sekä niihin liittyvästä liiketoiminnasta. Hänen erikoisosaamiseensa kuuluu pyrometallurgia.

Johdolla on takanaan yli 10 vuoden kokemus kaivannaisteollisuuden alalta ja hän on toiminut asiantuntijana useissa laajoissa hankkeissa vastaten monipuolisista kehitystehtävistä kuten laadunkehityksestä, liiketoiminnan kehittämisestä, johtavasta prosessisuunnittelusta ja myynnistä. Aikaisemmin Johto on työskennellyt muun muassa Swecolla ja Metsolla.

Tehtävässään Fimpecin johtavana prosessiasiantuntijana hän vastaa liiketoiminnan kasvattamisesta ja kehittämisestä toimimalla yhteistyöhankkeissa projektipäällikkönä ja prosessisuunnittelijana. Työssään hän raportoi Batteries and Critical Minerals -yksikön liiketoimintajohtajalle Sami Strömille.

”Olen innoissani erityisesti Fimpecin kansainvälisistä hankkeista ja siitä, että pääsen hyödyntämään niissä omaa ydinosaamistani. Olen tietääkseni ensimmäinen pyrometallurgiaan erikoistunut asiantuntija Fimpecillä ja uskon, että osaamiseni tuo paljon lisäarvoa liiketoimintayksikölle”, Johto sanoo.

Batteries & Critical Minerals -yksikön liiketoimintajohtaja Sami Strömin mukaan Johdon laaja kokemus vahvistaa merkittävästi Fimpecin osaamisportfoliota ja tukee määrätietoista kasvustrategiaa.

”Johdon erikoisosaaminen täydentää yksikköämme mainiosti. Hänellä on pitkä kokemus kaivannaisteollisuuden alalta ja tämä erikoisosaaminen on olennainen tuki kasvustrategiamme tavoitteiden saavuttamiselle”, Ström kertoo.

Lisätietoja:
Sami Ström
liiketoimintajohtaja, Batteries & Critical Minerals
puh: +358 40 596 5029
email: sami.strom(at)fimpec.com

Suurissa rakennushankkeissa on tavallista, että niissä pettää budjetti, aikataulu tai molemmat. Esimerkiksi Bent Flybjergin Introduction: The Iron Law of Megaproject Management -tutkimuksessa (The Oxford Handbook of Megaproject Management, Oxford University Press, 2017) todetaan, että megaprojekteista 91,5 prosenttia ylittää budjetin tai aikataulun. Suurissa rakennushankkeissa budjetin keskimääräinen ylitys on 62 prosenttia. Tutkimuksessa käytetyssä tietokannassa oli 16 000 rakennushanketta 136 maasta.

Vähintään tärkeä osasyy budjetin pettämiseen on yleensä määrätiedon huono hallinta. Hyvin usein yhteys budjetin ja todellisten määrien ja kustannusten välillä katoaa rakennusprojektin aikana ja mikä pahinta, liian usein tämä suunnitelman ja projektikustannusten toteuman välinen kuilu paljastuu vasta loppulaskennassa aiheuttaen ikävän yllätyksen. Ongelmiin on vaikea tarttua ja ylimääräisten kustannusten kertymistä estää, kun niistä ei ole hankkeen aikana käytettävissä numeropohjaista tietoa.

Syynä yhteyden menettämiseen on määrälaskennassa käytettävä manuaalinen laskentaprosessi, jossa määrät ja niistä aiheutuvat kustannukset lasketaan suunnitelmasta. Manuaalisesti tehtävä määrälaskenta on kallista ja siksi sitä tehdään vain projektin tietyissä vaiheissa. Viime vuosina ratkaisua tähän(kin) ongelmaan on haettu tietomalleista, mutta niihin tehdyt investoinnit maksavat harvoin itseään takaisin, koska mallia ei osata optimoida ja hyödyntää tehokkaasti.

Reaaliaikaista tietoa hankkeen etenemisestä

Näin ei tarvitse kuitenkaan olla. Teknologiat, mallinnusosaaminen ja kyky käsitellä suuria datamääriä ovat kehittyneet nopeasti viime vuosina, mikä mahdollistaa monien muiden asioiden lisäksi määrälaskennan automatisoinnin ja sitä kautta sen muuttamisen jatkuvaksi prosessiksi, vaikka yhtälö ei ole vieläkään helppo.

Fimpecissä me olemme tarttuneet näihin mahdollisuuksiin ja yhdistäneet ne meiltä löytyvään monipuoliseen osaamiseen ja kokemukseen niin teollisuuden suurista rakennusprojektista kuin tietomallipohjaisesta määräkustannuslaskennasta, jonka uranuurtajia Fimpecissä työskentelee. Tältä pohjalta olemme kehittäneet automaattisen määrälaskennan, joka perustuu 3D-suunnittelussa käytettäviin IFC-malleihin. Ne tarjoavat tarvittavan datan, jonka luokitteluun, rikastamiseen ja käyttäjäystävälliseksi jalostamiseen olemme kehittäneet automaattisesti toimivan prosessin, joka tarjoaa jatkuvasti päivittyvää määrätietoa rakennushankkeen seurantaan ja päätöksenteon pohjaksi.

Lopputuloksesta olemme todella innoissamme ja uskomme, että sen avulla teollisuuden suurten investointihankkeiden kustannushallinta ja -johtaminen on mahdollista nostaa uudelle tasolle ja vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Kyseessä on siis markkinoiden ainoa automatisoitu määrälaskentapalvelu, joka tarjoaa reaaliaikaista tietoa hankkeen etenemisestä koko hankkeen ajan alkusuunnittelusta loppulaskentaan. Palvelun avulla on mahdollista seurata määrätietoja ja niiden muutoksia tarkasti ja osa-alueittain. Tämän ansiosta päätökset voidaan perustaa todelliseen tilanteeseen ja oikeisiin lukuihin, ei pelkkään suunnitelmaan. Näin vältetään ikävät yllätykset projektin aikana ja lopussa, vältetään määrien ylilaskentaa, vähennetään päätöksiin liittyvää epävarmuutta, voidaan puuttua välittömästi aikataulu- ja kustannuspoikkeamiin jne.

Mahdollisuus säästää 2–5 prosenttia kustannuksista

Asiakkaan näkökulmasta olennainen hyöty automaattisesta määrälaskennasta on se, että reaaliaikaisia tietoja hyödyntämällä voidaan estää tarpeettomia kustannuksia ja saada sitä kautta aikaan säästöjä. Kun hanketta ohjataan automaattisen määrälaskennan ja kustannusjohtamisen tuella, estettävien kustannusten potentiaali on hankkeen koosta riippuen 2–5 prosenttia verrattuna perinteiseen projektimalliin. Säästöä syntyy useissa hankkeen osa-alueissa:

• Hukka on vähäistä, koska tiedetään tarkasti määrät, jotka tarvitaan: suunnitellaan tarkemmin, ostetaan juuri sitä, mitä tarvitaan, urakointia ohjataan toteumaa vastaavalla määrälaskennalla, suunnittelemattomia töitä edelleenlaskutetaan.
• Tiedolla ohjattu suunnittelu mahdollistuu, kun todellisuutta vastaava määrätieto on käytettävissä jo suunnitteluvaiheessa. Tämä auttaa tunnistamaan liian kalliit suunnitelmaratkaisut ja vähentää muutostyökustannuksia.
• Viivästysten aiheuttamat ja muut odottamattomat kustannukset pienenevät yhteistyön ansiosta: paremmin hallittu logistiikka, paremmin hallittu aikataulutus ja odottamisen väheneminen tuovat tehokkuutta tuotantoon ja mahdollistavat toiminnan virtaviivaistamisen.
• Riitoja ja niiden selvittelykustannuksia syntyy vähemmän, kun käytettävissä on ajantasaista faktaa siitä, mitä on pitänyt tehdä ja mitä on tehty. Projektijohto on sujuvaa.

Lisäksi hyvä tietomalli ja oikea suunnittelu säästävät ylläpidon euroja. Samoin projektin nopea valmistuminen säästää pääomakustannuksia ja mahdollistaa toiminnan nopean käynnistämisen. Kustannus- ja aikasäästöä syntyy myös siitä, että jatkuvasti päivittyvän määrälaskennan ansiosta loppulaskennassa tarvittava materiaali on periaatteessa valmiina rakennushankkeen valmistuessa, ja loppulaskenta syntyy vähällä vaivalla.

Yksi lisäetu on vielä määrälaskennan tietojen jäljitettävyys, sillä jokainen palvelun tuottamista summista on mahdollista avata, purkaa osiin ja jäljittää, mistä se koostuu. Voidaan siis näyttää, miten kunkin osa-alueen hinta muodostuu eri komponenteista, niiden sijainti ja mistä suunnitelmasta ne ovat peräisin. Tulevaisuuden näkökulmasta hyötyä on siitä, että projektidata tulee loppuasiakkaan käyttöön. Se tarjoaa mahdollisuuden oppia omista hankkeista ja hyödyntää tietoa tulevissa projekteissa aivan uudella tavalla.

Tämä kaikki saadaan aikaan kustannuksilla, jotka ovat noin 20 prosenttia pienemmät kuin hankkeessa, jossa vastaava määrälaskenta tehdään henkilötyönä. Uskallammekin luvata, että sijoittaminen automaattiseen määrälaskentaan maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin rakennushankkeessa.

Helppo ottaa käyttöön

Palvelun hyviin puoliin kuuluu se, että asiakkaalta se ei vaadi mitään erityistä osaamista tai taitoja. Ainoa edellytys, on että asiakas sitoutuu 3 D-suunnitteluun, koska siitä saatava tieto on laskennan perusta. Mitään normaaleista toimintatavoista poikkeavaa ei vaadita, ainoastaan järjestelmällisyyttä.

Rakennushankkeen näkökulmasta hyödyllistä on se, että Fimpec on jo alkuvaiheessa mukana määrittelemässä mallinnusvaatimuksia. Palvelun hankkiminen on mahdollista projektin myöhäisemmässäkin vaiheessa, mutta silloin se vaatii hyvin todennäköisesti ylimääräistä työtä. Alkuvaiheessa vaikutusmahdollisuudet ovat suurimmat, koska silloin voimme sopia toimintatavoista suunnittelijoiden kanssa alusta lähtien ja saamme järjestelmällisyyden toimimaan paremmin. Samoin alkuvaiheessa mahdollisten muutosten tekeminen on helpointa ja muutoskustannukset pieniä.

Tässä kirjoituksessa olen keskittynyt tarkoituksella pelkästään automaattiseen määrälaskentapalveluumme. Siihen voi kuitenkin liittää myös muita palveluja, kuten osallistavan kustannusjohtamisen palvelun, jolloin tarjoamme määrälaskentapalvelun lisäksi läpi hankkeen muun muassa asiantuntijan tukea, suunnittelun ohjausta ja muutosten verifiointia sekä osapuolet osallistavan kustannusjohtamisen koordinointia.

Kirjoittaja Sebastian Nybäck työskentelee Fimpecissä BIM Managerina ja on ollut keskeisessä roolissa automaattisen määrälaskennan kehittämisessä.

Kiinnostuitko ja haluat lisää tietoa automaattisesta määrälaskennasta sekä siihen liittyvästä ennakoivasta ja osallistavasta päätöksenteosta. Ota yhteyttä

Johan Appelqvist
operatiivinen johtaja, kustannusjohtaminen
+358 50 466 0907
johan.appelqvist(at)fimpec.com